Ylivieska
Televisioruudun poikki juoksee rantuja, tekstistä ei saa selvää, ääni ei kuulu ja tekstitelevision sivunumerot juoksevat miten sattuu. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän mukaan eriasteisista televisiokuvan laatuongelmista kärsii arviolta 2 000 taloutta Suomessa. Erityisen ongelmallisia alueita ovat Lappi ja Pohjois-Karjala, mutta huonon näkyvyyden kanssa kamppaillaan monissa muissakin paikoissa.
Ensimmäinen apu kuvan parantamiseen on antennin parantaminen. Televisiolähetysten maapäällisestä jakelusta vastaavan Digita Oy:n viestintäpäällikkö Riitta Kontulan mukaan antennin on kyettävä vastaanottamaan kaikki kanavat. Kanavien taajuusalueet ovat erilaisia, ja hyvän kuvan saamiseen vaaditaan usein erillisiä antenneja.
"Ykköstä pidetään usein parhaiten näkyvänä kanavana, koska monissa talouksissa ensimmäinen antenni on hankittu juuri sitä varten", Kontula uskoo.
Aina ei antennin parantaminenkaan tuo apua kuvaongelmiin. Laatua voivat heikentää monet maastosta johtuvat tekijät, kuten mäet, harjut, suuret rakennukset ja järvien aiheuttamat heijastumat. Peltikattojen aiheuttamista ongelmista Kontula ei sen sijaan ole kuullut.
"Jos ollaan katselualueen rajalla, voi olla, että televisio ei näy, kun puissa on lehtiä. Talvipakkasilla signaali pääsee taas esteettömästi kulkemaan ja kuva paranee."
Huonosta kuvasta alennusta?
Näkyvyysongelmissa kiinteistön omistajan velvollisuus on kunnollisen antennin hankkiminen. Digita puolestaan huolehtii siitä, että signaali lähtee kelvollisena lähetysasemalta katsojan luo. Jos molemmat osapuolet hoitavat velvoitteensa asianmukaisesti eikä kuva siitä huolimatta näy, ollaan Kontulan mukaan ongelmallisessa tilanteessa.
"Apu löytyy sitten usein digiboxista. Digitaalitekniikka ei ole altis häiriöille, ja signaali kulkee paljon paremmin."¨
Vaikka tavoitteena on koko verkon muuttaminen digitaaliseksi vuoden 2006 loppuun mennessä, ovat laitteet vielä melko kalliita. Tällä hetkellä digi-tv:n näkyvyysalueen piiriin kuuluu noin 70 prosenttia suomalaisista.
Liikenne- ja viestintäministeriön näkyvyysongelmia pohtinut työryhmä ehdottaa, että katsojan tulisi voida anoa televisiolupamaksun alentamista, mikäli kuvaan ei saada parannusta kohtuuhintaisella vastaanottolaitteistolla. Kontula ei ota kantaa lupamaksukysymykseen.
"Minulle se kyllä sopisi", toteaa nimettömänä pysyttelevä ylivieskalainen rouva.
Tukiasemat jäämässä historiaan
Ongelmallisilla alueilla kuvan näkyvyyttä on yritetty parantaa pystyttämällä tukiasemia. Varsinkin Jyväskylän ympäristössä alilähetinasemia on runsaasti. Asemat ovat kuitenkin niin kalliita, että niiden tulisi kattaa useampia kymmeniä kotitalouksia kerralla.
"Uusia tukiasemia ei ole nyt muutamaan vuoteen enää rakennettu, koska tekniikka on joka tapauksessa muuttumassa digitaaliseksi."
Neloskanavan kohdalla huono näkyvyys voi johtua siitä, ettei alue kuulu peittovelvoitteen piiriin.
Toisin kuin Ylen kanavien ja MTV3:n Nelosen ei tarvitse näkyä kaikissa talouksissa. Esimerkiksi Oulun televisioasema lähettää Nelosen ohjelmia kun taas Haapaveden asema ei.
Lähetinasemien peittoalueet menevät usein toistensa päälle. Ongelmatilanteissa kannattaa kokeilla, löytyisikö parempi signaali joltakin toiselta kuin varsinaiselta omalta alueelta.
