Vanhanmallisten analogisten tv-lähetysten loppumiseen on enää vajaat 500 päivää, mutta digitaalisten tv-ohjelmien katseluun tarvittavia digibokseja on vasta 44 prosentissa suomalaisista tv-talouksista.
Finnpanelin helmi-maaliskuussa tekemän tutkimuksen mukaan digisovittimia oli 975 000 taloudessa.
Digitelevision edistämistä varten perustetun TV 2007 -työryhmän vetäjän, tv-veteraani Tauno Äijälän mukaan digitalouksien määrän jääminen alle puoleen kotitalouksista ei ole missään määrin huolestuttavaa.
-- Me olemme erittäin hyvässä vauhdissa siihen nähden, kuinka uppiniskaista väkeä suomalaiset ovat, Äijälä sanoi liikenne- ja viestintäministeriön digi-tv -tilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Kansainvälisesti vertaillen digiboksit ovat levinneet Äijälän mukaan Suomessa erittäin nopeasti.
Torino innosti ostajia
Äijälän mukaan digiboksit myivät tammi-helmikuussa hyvin Torinon talviolympialaisten siivittäminä. Marras-joulukuussa digibokseja oli 830 000 taloudessa, joten parissa kuukaudessa digitalouksien määrä nousi lähes 150 000:lla.
Äijälä uskoo, että ensi jouluna digiboksi löytyy jo 75 prosentista tv-talouksista. Kuluvan vuoden digiboksimyynniksi hän arvioi 800 000 kappaletta. Näistä 75 000 on integroituja digitelevisioita, joihin digiboksi on rakennettu sisään.
Äijälän vetämä TV 2007 -työryhmä edistää digitelevisiota järjestämällä muun muassa koulutusta kansalaisille ja elektroniikkakauppiaille. Erityistä huomiota aiotaan kiinnittää ikääntyneisiin kansalaisiin, joille suunnitellaan erillistä neuvontajärjestelmää yhdessä muun muassa vanhustyötä tekevien järjestöjen kanssa.
-- Eniten neuvonta- ja opastuspalveluita tarvitsevat yli 65-vuotiaat, yhden hengen talouksissa asuvat matalatuloiset eläkeläiset, Äijälä kertoo. Tämän kohderyhmän mukaan saaminen edellyttää Äijälän mukaan luotettavaa henkilökohtaista neuvontaa, jonka suhteen vanhustyön ammattilaiset ovat avainasemassa.
Sulevi Peltola taas vauhdissa
Neuvontapalvelujen ohella digitelevisiota aiotaan levittää muun muassa uusien Sulevi Peltola -vetoisten tv-mainosten avulla. Suunnitteilla on myös suuri digi-tv-tapahtumapäivä ensi vuoden ystävänpäiväksi yhdessä televisioyhtiöiden ja alan kauppiaiden kanssa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt kevään lisäbudjettiin 650 000 euron lisäpanostusta digi-tv:n edistämistoimiin.
Äijälän mukaan tuore tutkimus todistaa, että digi-tv on saavuttanut hyväksynnän käyttäjiensä keskuudessa.
-- Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ylen teettämän asennetutkimuksen mukaan 86 prosenttia digitaaliseen televisioon siirtyneistä talouksista olisi valmis suosittelemaan digitelevisiota ystäville ja sukulaisille, Äijälä kertoo.
Äijälän mukaan suurin tekninen ongelma digiboksien suhteen on ollut ohjelmien tekstityksen toimivuus, mutta tämä ongelma on jo jotakuinkin voitettu, kun myynnissä olevien laitteiden taso on parantunut.
Kaapelibokseille oma sertifikaatti
Eräs ongelmaryhmä digi-tv:n suhteen ovat olleet kaapelitelevisiotaloudet, joista vain 30 prosenttia on hankkinut digiboksin. Harava-antennitalouksista jo 54 prosentilla on digisovitin.
-- Sisällöt ovat olleet keskeisin syy digiboksien hankintaan. Kaapelitalouksilla tilanne on jo entuudestaan tässä suhteessa hyvä, joten heillä ei ole ole ollut samanlaista tarvetta digiboksien hankitaan, Kaapelitelevisioliiton varapuheenjohtaja Anu Nissinen kertoo.
Kaapelikanavien vastaanottoon tarkoitetuissa digibokseissa on ollut teknisiä ongelmia, mitä varten sovittimien maahantuojat ovat perustaneet laitteille keskitetyn testausjärjestelmän. Testin läpäisseet laitteet saavat käyttää Cable Ready -merkkiä, joka kertoo kuluttajalle, että kyseinen laite toimii Suomen kaapeliverkoissa.