Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja lyhentää välimatkojen merkitystä. Tuotteita ostetaan verkon kautta, ja posti tuo tavarat kotiin. Digitaalisten palveluiden määrä on kovassa kasvussa. Esimerkiksi puhelimiin myytävien pelien ostaminen on mahdollista koko maailman kattavilta kauppapaikoilta. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi tiedonvälityksen kohdalla, sama hyödyke voi olla joko aineeton tai aineellinen. Tai jopa niiden yhdistelmä. Asiakas on kuningas. Hän päättää, mitkä tuotteet menestyvät.
Kuinka ostopäätökset tehdään? Kuluttajilla ja heidän lähipiirillään on käyttökokemuksia. Kuitenkin usein edes aineellisten hyödykkeiden kokeilu ja katselu eivät riitä. Uusista digitaalisista palveluista puhumattakaan. Tällaisissa tilanteissa kuluttaja turvautuu toisen käden tietoon. Erilaisia testejä ja käyttäjäkokemuksia on löydettävissä netistä runsaasti. Niiden luotettavuus vaihtelee ja vakuuttuminen niiden avulla vaatii paljon työtä.
Kun tuote halutaan kaupaksi, on kuluttaja kyettävä vakuuttamaan mahdollisimman helpolla tavalla. Brändit vahvistavat luottamusta antamalla lupauksen laadusta. Brändien rakentamiseen käytetään huimia summia niin aineettomien kuin aineellistenkin tuotteiden kohdalla. Kuluttajat luottavat brändeihin. Luotettavan käyttökokemuksen puutteessa valitaan usein tuote, jolla on hyvä brändi.
Myös opetus ja uutiset ovat tuotteita, jotka voidaan tuottaa osin tai kokonaan digitaalisessa muodossa. Opetusta voidaan antaa etäopetuksena, uutiset voidaan tarjota netissä. Onko digitalisoituvassa maailmassa valmistauduttava lopettamaan painotalot ja sulkemaan nykymuotoiset yliopistot?
Painettujen sanomalehtien levikki on pudonnut tasaista vauhtia. Suurimpana syynä on digitaalisen sisällön hyvä saatavuus ja kuluttajatottumusten muutos. Päätelaitteiden määrä kasvaa ja yhteydet nopeutuvat, joten digitaalisen sisällön saatavuus, mukavuus ja käytettävyys paranee. Onko paperinen sanomalehti häviämässä sukupuuttoon? Luultavasti ei.
Kaiken ydin on palvelun sisältö ja laatu. Kuluttaja suosii sitä, mikä palvelee häntä, on laadukasta ja tuntuu mukavalta. Paikallinen sanomalehti tarjoaa paikallisia uutisia, joita ei saa muualta. Lähiuutiset on tuote siinä missä lähiruokakin. Kansainväliset tiedotusvälineet eivät kilpaile paikallisuutisista. Uskon, että suuri osa kuluttajista valitsee paikallisen median jatkossakin. Toinen kysymys on sitten muoto. Paperilehti vai digitaalinen käyttöliittymä?
Paperinen sanomalehti on ainutlaatuinen käyttöliittymä, joka on monien mielestä digitaalista muotoa parempi. Sanomalehti on puuta, joka periaatteessa saa lehtenä uuden välimuodon, ennen kuin se poltetaan energiaksi. Sanomalehden tuottaminen, valmistaminen ja jakelu tuovat myös työtä alueelle, jolla sitä julkaistaan.
Paperinen sanomalehti on julkaisualueensa näkökulmasta hyvinkin kannatettava tuote. Toki myös hinta on ratkaisevassa asemassa. Jos paperinen sanomalehti ei ole olennaisesti digitaalista muotoa kalliimpi, löytynee sillekin käyttäjiä jatkossa.
Koulutus on luonteeltaan myös tiedonvälitystä. Suuri osa koulutuksesta voidaan antaa netin välityksellä ja tarvittava kontaktiopetus hoitaa periaatteessa videokokouksen teknologiaa hyödyntäen.
Koulutuksen on menestyäkseen vastattava hyvin yksilön tarpeisiin ja oltava sekä erittäin laadukasta ja korkeatasoista. Mahdollisuus rakentaa yksilöllinen tarvetta vastaava opintokombinaatio monipuolisesta laadukkaasta koulutustarjonnasta on tärkeää.
Koulutuspaikkakunnan sijainnin merkitys sen sijaan vähenee opiskelijan iän noustessa. Alueen vuokratasolla, luontoarvoilla, joukkoliikenteellä, kulttuuritarjonnalla yms. on toki merkitystä opiskelijan kannalta.
Keskisuuressa kaupungissa oleva korkeatasoinen yliopisto on hyvä tuote, jolle löytyy käyttäjiä jatkossakin.
Tuotetta on kuitenkin koko ajan kehitettävä. Digitalisaatio on koulutuksessakin suuri mahdollisuus. Sen avulla vapautetaan opiskelu ajasta ja paikasta, mikä parantaa käytettävyyttä ja tekee koulutuksesta mahdollisen myös niille, jotka eivät pysty irtautumaan kokopäiväiseksi opiskelijaksi kampukselle.
Brändit ovat tärkeitä niin aineellisissa kuin aineettomissa hyödykkeissä.
Arvokas brändi on asiakaslupaus tuotteen hyvästä laadusta ja siihen liittyy mielikuva palvelun kuluttajalle tärkeästä sisällöstä. Brändille on eduksi, jos se pitää sisällään ajatuksen myös ympäristöarvoista ja sosiaalisesta hyödystä.
Maailman toiseksi arvokkain brändi on Google, puhtaasti aineettomien palveluiden tuottaja. Kolmanneksi arvokkain brändi on aineellinen hyödyke Coca Cola.
Maailman arvokkain brändi Apple yhdistää aineettoman ja aineellisen hyödykkeen. Näin täytyy tehdä tiedotusvälineiden ja yliopistojenkin.
Kirjoittaja on Oulun yliopiston rehtori.
Kolumni