Vaikeakäyttöisyys, riittämättömät välineet tai taidot ovat esteitä tai rajoitteita digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytölle. Suomalaisista kaksi kolmasosaa on käyttänyt sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta yli puolella palvelun käytölle on ollut esteitä tai rajoitteita, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tällä viikolla julkaisemassa Suomalaisten hyvinvointi 2018 -kirjassa.
THL:n kartoituksen mukaan esteiden kokemisessa on selviä eroja väestöryhmittäin ja alueittain. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla oli tutkimuksessa eniten esteitä kokevia.
Tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen korostaa, että digisyrjäytymisen uhka on otettava vakavasti.
– Digipalveluissa helppokäyttöisyyden kokemus on osin käyttäjästä riippuva asia. Mitä enemmän on käyttänyt kaikkia erilaisia sovelluksia, niin sitä helpompi on omaksua terveydenhuollon digisovelluksia. Jos on esimerkiksi ongelmia näössä tai puuttelliset taidot ymmärtää terveyttä tai teknologiaa, voi kokea, että palvelu on vaikea käyttää, Hyppönen kuvailee sote-palveluiden digikäytön haasteita.
Palveluiden käyttö vaatii digiosaamisen lisäksi kykyä päästä kiinni omiin potilastietoihinsa, ymmärrystä niiden terminologiasta ja siitä, mistä mitäkin tietoa löytyy. Näiden lisäksi palvelut vaativat tietokoneen, sähköisten asiointitunnusten ja tarpeeksi nopean tietoliikenneverkon piirissä olemisen.