Digimediakoulutusta lisättiin Suomessa 1990-luvun lopulla määrällisesti paljon. Digialan yritysten mukaan riskinä on nyt, että alalle koulutetaan liikaa perusosaajia ja liian vähän huippuosaajia.
Yritykset toivovatkin pikaisia toimia koulutuksen laadun parantamiseksi ja vastaavasti aloituspaikkojen määrän vähentämiseksi. Alan tuotantoyrityksissä ei ole tarjolla töitä läheskään kaikille halukkaille lähitulevaisuudessa.
Digimedian palvelutuotanto, toiselta nimeltään uusmediatuotanto työllistää tällä hetkellä noin 2300 ammattilaista noin 280 yrityksessä. Alan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2002 noin 160 miljoonaa euroa.
Vuoden 2000 huippuluvuista sekä henkilöstömäärä että liikevaihto ovat laskeneet noin 10-20 prosenttia.
Laskun arvioidaan kuitenkin pysähtyneen ja liikevaihdon kääntyvän jälleen loivaan kasvuun vuoden 2004 aikana.
Keskiviikkona julkaistu tutkimus digimedian nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä arvioi digimediasektorin liikevaihdon kasvavan vuoteen 2006 menneessä noin 180 miljoonaan euroon ja henkilöstömäärän lisääntyvän 200-300 työntekijällä.
Yritykset erikoistuvat
Digitaalisia mediapalveluja tuottavat suomalaisyritykset erikoistuvat entistä enemmän tietyn sovellusalueen, esimerkiksi viihdepalveluiden tai digitaalisen markkinointiviestinnän osaajiksi.
Yhä harvempi alan yritys väittää hallitsevansa haastavan toimintakentän kaikki alueet.
Tutkimuksen mukaan erikoistuminen on välttämätöntä, jotta digimediayritykset kykenisivät tuottamaan jatkossakin asiakkailleen lisäarvoa. Erikoistuneen yrityksen on myös helpompi verkottua alan muiden toimijoiden kanssa.
Tähän asti haasteena on ollut juuri pysyvien yhteistyösuhteiden syntyminen alan palveluntarjoajien välille.
Suomalaiset digitaalisen median palveluita tuottavat yritykset ovat muuttaneet lähestymistään kansainvälistymiseen. IT-hypen kuumimpaan aikaan yritykset perustivat kiivaasti omia toimistoja ja ostivat yrityksiä ulkomailta. Merkittävää liikevaihdon ja asiakkuuksien lisäystä ei kuitenkaan saavutettu tavoitellussa aikataulussa, joten nyt useat yritykset ovat vetäytyneet ulkomaantoiminnoistaan.
Tällä hetkellä vain noin 10 prosentilla digimedia-alan yrityksistä kertyy yli puolet liikevaihdosta ulkomaantoiminnoista.
Kansainvälistymiseen haetaan sen sijaan uutta puhtia liittymällä erilaisiin kansainvälisiin verkostoihin ja yhteistyöketjuihin.
Alalla uskotaan kuitenkin yhä vankasti kansainvälisen liiketoiminnan osuuden kasvuun ja siihen varaudutaan tuotteistamalla ohjelmisto-, palvelu- ja sisältöosaamista.
Optimistisesti tulevaisuuteen
Sähköinen asiointi eli digipalveluiden hyödyntäminen liiketoiminnassa on jatkuvasti lisääntynyt ja sen arvioidaan lisäävän merkitystään edelleen.
Tärkeimmät sovellusalueet, joilla digipalveluita hyödynnetään ovat erilaiset itsepalveluratkaisut, markkinointi- ja yritysviestintä sekä kanta-asiakas- ja ajanvietepalvelut.
Palveluja luodaan hyödyntäen vaihtelevasti eri jakelukanavia, kuten verkko-, mobiili-, lähetys ja tallennemedioita. Palvelut tarvitsevat osaavat tekijänsä ja tätä aluetta täyttämään tarvitaan osaavia digimediayrityksiä.
Niinpä alan yritysten suhtautuminen tulevaisuuteen onkin varovaisen positiivinen, tilapäisestä laskusuhdanteesta huolimatta.
LTT-Tutkimuksen toteuttaman Digimedia 2003 -tutkimuksen rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriö.
Havainnot pohjautuvat 13 alan yritysjohtajan teemahaastatteluun ja kyselytutkimukseen, joka tehtiin 76 digimediayrityksessä.