EU-maat eivät onnistuneet vieläkään päättämään digilehtien arvonlisäverotuksen laskemisesta painotuotteiden tasolle. Alennetun arvonlisäverokannan voi tällä hetkellä antaa vain painotuotteille.
Sähköisten julkaisujen tilausten arvonlisävero on tällä hetkellä Suomessa 24 prosenttia, kun painettujen julkaisujen verokanta on 10 prosenttia.
Sopu olisi tarkoittanut sitä, että Suomellakin olisi ollut mahdollisuus laskea veroa, mutta se ei voi sitä nyt tehdä. Mediayhtiöt joutuvat siis edelleen odottamaan digilehtien arvonlisäveron laskemista.
Pitkään jatkunut vääntö jatkuu, koska veroratkaisut tehdään EU:ssa yksimielisesti. Valtiovarainministerien kokouksessa Brysselissä Tshekki vastusti edelleen esitystä. Useampi ministeri kertoi kokouksessa olevansa huolestunut ja turhautunut päätöksen viipymiseen.
Päätöksenteon vaikeutta kuvaa, että asiasta yritettiin päättää edellisen kerran viime kesänä, eikä vuoteen ole tapahtunut edistystä.
Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson sanoi kokouksen jälkeen toivovansa, että asia saadaan ratkaistua ensi kuun kokoukseen mennessä. Ruotsi ei hänen mukaansa voi hyväksyä jatkuvaa viivyttelyä, vaan on valmis toimimaan tarvittaessa myös yksin.
Tshekki ajaa käännettyä arvonlisäverotusta
Tshekki yrittää vastustuksellaan edistää käännetyn arvonlisäveron kokeilua. Maalla on ollut vaikeuksia kerätä arvonlisäveroa, ja se on pitänyt käännettyä arvonlisäveroa tapana puuttua ongelmaan.
Käännetyllä arvonlisäverolla ja digilehtien verotuksella ei ole sinänsä tekemistä toistensa kanssa, mutta Tshekki yritti saada tahtonsa läpi kytkemällä ne toisiinsa.
Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä myyjä. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaisi sitä, että verosta vastaa ostaja kuten tällä hetkellä tapahtuu osittain rakennusalalla.