Suomalaisella digitelevision lupapolitiikalla ei edistetä kotimaista televisiotuotantoa.
Näin tylyn tuomion langettaa digitelevisioon perehtynyt tutkija Seppo Kangaspunta Tampereen yliopistosta.
"Radioaallot ovat kansallinen luonnonvara, emmekä me vaali niitä, vaan päästämme niille ulkomaisia toimijoita yhä enemmän. Miksei tästä nouse suurempaa metakkaa", Kangaspunta ihmettelee.
Tavallinen katsojakin hämmästelee sitä, että esimerkiksi MTV3:n maksulliset Fakta ja Max ovat rakennettu urheilua lukuun ottamatta täysin ulkomaisen ohjelmiston varaan. Nelosen vapaana nähtävällä Jimilläkin sinivalkoisuus loistaa poissaolollaan.
"Jimille hankitaan jollain aikavälillä myös kotimaista ohjelmaa, mutta alkuvaiheessa kotimaista tarjontaa ei ole", myöntää Nelosen kotimaisten ohjelmien ohjelmapäällikkö Markus von Reiche.
"Maxilla on formuloita ja rallilähetyksiä. Maanantaina aloittaa Erämiehen Vietti -niminen kalastus ja metsästysohjelma ja syksyllä tulee lisää", lupaa MTV 3:n kotimaisten ohjelmien ohjelmapäällikkö Matti Paunio.
Maikkarin pääkanavalla MTV3:lla kotimaisuusaste on pysynyt varsin vakiona. Viime vuonna se oli 43,3 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin päästiin 44 prosenttiin.
Sen sijaan Subtv:n kotimaisuusaste vaihtelee sen mukaan, onko ohjelmistossa paljon ohjelma-aikaa vievä Big Brother. Kuluvan kevään Subin sinivalkoista antia on ollut juuri päättynyt Tabu-uusinta, Zarkus Poussan Jokainen vieras on laulun arvoinen, Idols Extra, Pelastajat, Hurmaava kokki sekä Tilt.
Subin kanavajohtaja Maaretta Tukiainen lupaa keväälle ja kesälle lisää suomalaista ohjelmaa.
"Huhtikuussa alkaa Äijät ja toukokuussa Sinä, jota esitetään neljänä päivänä viikossa kolmen ja puolen kuukauden kuukauden ajan. Lisäksi kesällä esitetään muutamia aiemmin nähtyjä kotimaisia uusintoina. Pitkän tähtäyksen suunnitelmana on, että kotimaisuusastetta saadaan kestävästi ja systemaattisesti vielä nostettua nykyisestä", Tukiainen lupaa.
Teema tuonut
jotain uutta
Uusien mainosrahoitteisten digikanavien lupaukset uusista kotimaisista ohjelmista ovat pitkälle tulevaisuudessa, mutta Yleisradion puolella jotain on jo ehtinyt tapahtua.
"Uusia ohjelmapaikkoja tai työtilaisuuksia ei ole pienille indie-tuotantoyhtiöille juurikaan tarjoutunut television uusilta digikanavilta. Oma ja kollegoidenkin tuntemus on se, että ainoastaan Yle Teemaan on syntynyt selkeästi jotain uutta", näkee oululaisen Klaffi-Tuotannot Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Paananen.
Klaffin kokemukset uusista digikanavista rajoittuvat Teemaan, jolle yhtiö on tehnyt pari pisteohjelmaa ilmakitaransoiton MM-kisoista sekä viime vuonna nähdyn neliosaisen sarjan suomalaisen musiikkivideon historiasta.
"Esimerkiksi Voicen tai Subin ongelmana on se, etteivät ne liiku kovin suurilla budjeteilla. Niille tulee helpommaksi ostaa ulkomailta valmista ohjelmaa kuin lähteä tekemään kotimaisin voimin suomalaista tuotantoa", Paananen tuumaa.
Sekä Nelonen että MTV3 ovat merkittäviä ohjelmafirmojen työllistäjiä, sillä ne ostavat kaiken kanavilla näkyvän kotimaisen ohjelmiston ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä.
von Reichen mukaan kotimaiset tuotannot ovat myös kasvaneet viime vuosien aikana selvästi.
"Tuotantohinnat ovat nousseet. Tositelevision myötä on tullut isompia ja isompia tuotantoja. Myös suuret viihdeohjelmat kuten Ota tai jätä ovat paisuttaneet tuotantoja", von Reiche kertoo.
Suurten tuotantojen ja pitkien sarjojen ulkopuolella olevat pienet yhtiöt voivat vain haaveilla näistä paisuneista budjeteista.
"Erityisesti kaupalliset kanavat ostavat pitkiä sarjoja, kokonaisia tai ainakin tuotantokauden puolikkaita, mikä tarkoittaa jo kymmentä osaa. Pienillä tuotantoyhtiöillä on vähemmän resursseja lähteä sellaisia tarjoamaan", Klaffin Kimmo Paananen huomauttaa.