Ensimmäiset digitaalisen television katsomisen kannalta välttämättömät digiboksit tulivat markkinoille viime vuoden loppupuolella. Tähän mennessä koko maassa on tuoreen, virallisen tiedon mukaan 150 000 laitetta, mutta vähittäiskaupasta tulleet viestit ovat myönteisiä. Kauppa käy ja tavara liikkuu.
"Alussa kauppa oli tosi nihkeää. Myynti oli laskettavissa muutaman käden sormin. Nyt puhutaan muutamista kymmenistä bokseista viikossa", muistelee myymäläpäällikkö Jouni Karppinen Musta Pörssi Maailmasta.
Karppisen mukaan myyntiä on nyt osaltaan kasvattamassa kovalevyllisen digiboksin tulo markkinoille ennen joulua. Kovalevyn ansiosta väliin ei tarvita enää videota, vaan kanavaa voidaan katsoa samalla kun nauhoitetaan suosikkiohjelmaa. Nauhoituksen voi hoitaa joko painamalla record-nappulaa tai ajastaa sen toimimaan.
Boksista riippuen yhdelle kovalevylle mahtuu 50-120 tuntia ohjelmaa. Tuotetta on Karppisen mukaan kyselty kesästä lähtien. "Uskoisin, että digiboksi on yksi joulun hittituote digikameran kanssa. Kärppäpalvelu teki aikamoisen piikin myyntiin."
Hyötyjä ei vielä nähdä
Asiakaskuntaa digitaalinen televisio, erilaiset boksit, palvelut ja määrittelyt tuntuvat vielä hämäävän. "Asiakkaita sekoittaa se, että on olemassa kaapeliverkon bokseja, satelliittibokseja ja harava-antennibokseja", kertoo Karppinen.
"Kaupan käynnin esteenä voi olla sekin, että asiakkaat eivät näe niitä hyötyjä, joita digitaalinen televio tarjoaa, eli kuvan ja äänen laatu paranevat sekä kanavatarjonta kasvaa. Vähän liikaa on puhuttu niistä palveluista, joita digitaalisuus tuo."
Jouni Karppinen korostaa, että esimerkiksi MTV3+-kanavalla lähetetään jo sellaista tuotantoa, mitä normaalikanavilla ei näy lainkaan. Yksi esimerkki tästä on Hockey Night, joka näyttää kaikki liigakierroksen maalit.
Kaapeliverkossa on tällä hetkellä tarjolla 40 maksullista kanavaa, ja harava-antennien varassa televisiotaan katsoville digiboksi nostaa tarjonnan nykyisestä neljästä kanavasta kahteentoista. Musta Pörssi itse vauhdittaa joulukauppaa tarjoamalla kattoantenniasiakkailleen kaikki kymmenen Uuno Turhapuro -elokuvaa joulun aikana.
Alle 100 euron
Halvimpien digiboksien hinnat ovat alle maagisen sadan euron, kalleimmat kovalevylliset mallit maksavat 599 euroa. Eniten myydään Karppisen mukaan parin sadan euron hintaisia bokseja. "Hinta ei varmaankaan enää ole se kynnyskysymys."
Mallivalikoima on suuri. Kaapelitelevisioihin on tarjolla kolme mallia, kattoantennipuolella valikoima on selvästi kattavampi, reilusti yli kymmenen vaihtoehtoa. "Kaapelipuolelle kaivattaisiin kovalevymalleja ja vuorovaikutteisia bokseja."
Yleisradio ilmoitti viime viikolla, että kokonaan digitaaliseksi siirtymistä on lykätty vuodella; alun perin tarkoitus oli toteuttaa siirto vuoden 2006 loppuun mennessä. Nyt aikaa on jatkettu vuoden 2007 loppuun.
Karppinen epäilee osan asiakkaista kokevan luottamuspulaa; kaikki eivät luota, että järjestelmä pelaa jo. Toisaalta, jos myynti jatkuu vauhdikkaana, esimerkiksi tuplaantuen ensi vuoden aikana, se voi aikaistaa lopullista siirtymistä digitaaliseen tarjontaan.
Itse televisioissa on käynyt reipas murros myös. Laajakuvatelevisiot, joiden kuvasuhde on 16:9, ovat syrjäyttäneet kokonaan perinteisen 4:3-kuvasuhteen. Karppisen mukaan Mustassa Pörssissä ei ole enää myynnissä yhtään yli 21-tuumaista televisiota, jossa olisi vanha kuvasuhde.
Varsinaisia digitaalisia televisioita on suhteellisen rajallinen määrä. Niihin ei tarvita erillisiä bokseja, vaan niissä on sisäänrakennettuna, integroituna, vastaavat ominaisuudet. Asiakkaan kannalta helpottavaa on, ettei ylimääräistä kaukosäädintä tarvita. Hintakin on sama kuin vastaavan erillisen television sekä boksin yhdistelmällä. Huono puoli on se, että ne joudutaan päivittämään, ennen kuin digitaalisuuteen siirrytään kokonaan.
