OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kommentoi runsas viikko sitten pankkimiehen näkökulmasta digiteknologian entistä vahvempaa rynnistystä työpaikoille.
Karhinen varoitti Ylen haastattelussa, että automaatio ja digitalisaatio hävittävät perinteisiä työpaikkoja niin pankki- ja vakuutusalalla, kuin työmarkkinoilla laajemminkin.
Hänen arvionsa mukaan 30 prosenttia työpaikoista häviää digitalisaation eli tietotekniikan takia. Näiden työttömiksi jäävien varalle pitäisi kuulemma keksiä jotain.
Suomessa viime viikolla vieraillut maailman kauppajärjestön WTO:n pääsihteeri Roberto Azevêdo puolestaan laski Helsingin Sanomien mukaan, että puolet työpaikoista on kehittyneissä maissa uhattuna teknologisen kehityksen takia.
Vähennykset kuulostavat paljolta, vaikka sitä herrat eivät mainitsekaan, missä ajassa näin käy.
Perinteisesti erityisesti työnantajapuoli on muistuttanut, että uusia työpaikkoja syntyy toisaalle, jos automaatio viekin niitä nyt jostakin päin.
Näin ehkä on ollut tähän asti. Yhä useammalta ja arvovaltaisemmalta taholta Bill Gatesia myöten kuulee kuitenkin varoitteluja siitä, että tietotekniset järjestelmät tulevat jo "liian" fiksuiksi ja ohittavat ihmisen kykyjä. Robotteja on ollut jo vuosia. Nyt myös tekoäly kehittyy ja leviää joka suunnalla, kun sitä aletaan osata ohjastaa ja soveltaa.
Toimihenkilöidenkin työllisyys alkaa olla uhattuna. Rutiininomainen ja toisaalta tarkkuutta vaativa toimihenkilötyö on omiaan tekoälykkäälle tietokoneelle.
Teknologian kehittäjien mielestä digitalisaatio on yleensä vain hyvä asia. Yrityksen osakkeenomistajan, tehtaanjohtajan ja suunnittelevan insinöörin tulojen näkökulmasta asia onkin varmasti näin, kun tuottavuus paranee.
Tavalliset tehdastyöntekijät ovat sen sijaan joutuneet sopeutumaan ikävään tilanteeseen jo vuosikausien ajan: Jos duunarin työ ei lähtenyt Kiinaan, sitä tekee nyt usein robotti.
Ei teknologinen edistys tietenkään sinänsä pahasta ole, päinvastoin. Sitä ei voi eikä kannata edes yrittää pysäyttää, jos ei aivan takapajulaksi ryhdytä. Ja kun hyvä sauma sattuu, automaatiota hyödyntämällä voi syntyä paljon työpaikkojakin. Uudenkaupungin autotehdas on siitä juuri nyt hyvä esimerkki.
Pessimistin on kuitenkin helppoa pelätä, että ihmisten järkevästi palkattujen työpaikkojen määrä kokonaisuutena vähenee digiajan kehittyessä.
Työntekijän näkökulmasta tilanne on se, että työmarkkinoille ilmaantuu lisää kilpailua, kun saman alan osaajaihmisten lisäksi töitä ovat hamuamassa tekoälyllä varustetut koneet.
Ja yritysten perustavoitehan tunnetusti ei ole työllistää, vaan saada yritys menestymään ja tuottamaan rahaa omistajilleen mahdollisimman paljon.
Jos kone tekee työt tehokkaammin ja paremmin kuin ihminen, miksi yritys ei valitsisi konetta töihin?
Ihmistyötä vähentävä teknologia uhkaa joutua työttömyydestä syytettyjen penkille, mutta syyllisyyden osoittaminen on kinkkinen juttu.
Robottiverohan on tietysti aivan epäreilu robotin omistajan ja myös sen valmistajan mielestä. Mihin vedetään raja siinä, mikä teknologia vie tai tuo työpaikkoja?
Todennäköisesti on tehtävä tulonsiirtorintamalla jotakin, jos digiaika todella vie kehittyneissä maissa isolta määrältä ihmisiä äkkiä töitä, eikä uusia synnykään yhtä paljon tilalle.
Kansalaispalkkakeskustelu voi vielä hyvinkin saada uuden vaihteen.