Oulun katukuvassa vuosikymmeniä näkynyt valokuvauksen erikoisliike Helios lopettaa toimintansa Oulussa tämän kuukauden aikana. Helioksen myyntipäällikkö Martti Vaittinen sanoo, että syynä ovat Helioksen toimipisteen suuret vuokrakustannukset ja tilojen liian suuri koko.
Taustalla on lisäksi valokuvausalan suuri myllerrys, joka johtuu digitaalisen kuvauksen yleistymisestä.
Vaittisen mukaan osa on yrittäjävetoisia, osa on Helioksen omia niin kuin Oulun myymäläkin. "Jokaisen tulosta tarkastelleen erikseen. Oulussa on katsottu myös mahdollisuutta saada yrittäjä, joka toimisi Helioksen nimellä."
Yhä useampi ostaa digitaalisen kameran. Valokuvia ei enää teetetä paperikuviksi yhtä itsestäänselvästi kuin ennen, vaan kuvia säilytellään ja katsellaan tietokoneella. Vanhanaikaisten filmien käyttö vähenee.
Digikameroita ostetaan lisäksi muualtakin kuin varsinaisista valokuvausliikkeistä, esimerkiksi tietokonekaupoista.
"Muutos on varmasti suurin viime 25 vuoden aikana", Vaittinen arvioi.
Katteet ovat pienentyneet
Kaikkien muutosten takia alan katteet ovat pienentyneet.
Digitaaliaika vaatii kuvavalmistuksessa uudet investoinnit. Puhutaan vähintään 100 000 euron investoinnista liikettä kohden, jos aikoo hoitaa digitaalista kuvanvalmistusta omassa myymälässään.
Helioksellakin on parhaimmillaan ollut Oulussa useita myymälöitä. Sen jälkeen harrastemaailma on muuttunut. Viime vuosina nuorisokin on ostellut kännyköitä eikä kameroita. Uusia valokuvauksen harrastajia ei ole tullut markkinoille yhtä paljon kuin joskus entisinä aikoina.
Muutoksen jälkeen on elämää
Suomessa on noin 450 valokuvausliikettä, suurin osa pieniä perheyrityksiä.
Suomen Fotokauppiaat ry:n toiminnanjohtajan Lea Herttuan mukaan murros on tosiasia, mutta se ei hänen mukaansa suinkaan tarkoita pienten valokuvausliikkeiden häviämistä. "Niin sanotuille kuvapussin välittäjille voi tulla suurempia vaikeuksia, mutta sellaisille, joilla on ollut omat valokuvalaboratoriot, kyseessä on vain entisen kehityksen jatkumo", Herttua sanoo.
Herttuan mukaan ihmiset eivät digikameraa ostaessaan välttämättä tiedä, mitä mahdollisuuksia se pitää sisällään. Digikuvatkin saa paperille, ja alkuinnostuksen jälkeen moni digikuvaaja saattaa laiskistua hääräämään tietokoneen kanssa. "Kyse on siitä, mihin oman aikansa oikein käyttää, tietokoneen ääressä istumiseen vai johonkin muuhun."
Herttua käyttää itsekin digitaalikameraa. Kuvien arkistointi ja hallinta ei ole aivan helppoa. "Olen huolissani muistojen katoamisesta, tietokonekaan ei jaksa ikuisuuksiin. Paras tapa on polttaa kuvatiedostot rompulle", Herttua neuvoo digikameran käyttäjiä.
Digijuna on jo kovassa vauhdissa
Liikkeenharjoittaja Anja Ruotsi Oulun Kuvasta sanoo, että digitaalisuus on niin suuri muutos, että se on pitänyt jo ajat sitten ottaa huomioon. Investointeja on on ollut pakko tehdä digikuvalaboratorioon ja henkilökuntaa pitää kouluttaa. Digikamerat on heillä alusta lähtien otettu hyllyille.
Murrosaikana voi erikoisliikkeissä olla entistä hiljaisempaa ja tiukempaa, mutta tulevaisuudenuskoa pitää olla. Ruotsi painottaa, että paperille tehty 'oikea' valokuva on edelleen juuri sellainen muisto, joka varmasti säilyy ja jota on miellyttävä katsella. Digikameroiden kuvat voi viedä teetettäväksi valokuvausliikkeeseen muistikorteilla, cd-levyillä tai sähköpostilla.
"Kaikenlaiset printterit kotona ovat mukavia, mutta niillä tehdyt kuvat eivät valitettavasti lupauksista huolimatta säily pitkään. Kun kuluttajat tämän huomaavat, viimeistään silloin alkaa taas valokuvausliikkeiden hyvä aika", Ruotsi uskoo.