Hitaasti avautuvia ja takkuisesti eteneviä videoclippejä kotitietokoneellaan katsastanut satunnainen surffaaja manasi internetin ja liikkuvan kuvan onnahtelevaa yhteensovittamista vielä vähän aikaa sitten.
Laajakaistayhteyksien yleistyttyä ja tietokoneiden suorituskyvyn parannuttua elävän kuvan katsominen internetissä on parantunut oleellisesti. Videoclipit kotisivujen rikastuttajina ovat yleistyneet ja siinä sivussa on syntynyt jokunen nettitelevisiokanavakin.
Suomen suurin ja ainoa kaupallinen nettitelevisiokanava on viime vuonna aloittanut Soneran PlazaTV. Nuorisoviihdettä ja asiaohjelmaa lähettävä kanava on vuodessa kasvanut jo varsin tavoittavaksi mediaksi, jonka sisältöön tutustutaan kuukausittain jopa 600 000 katselukerran verran.
Kanalla esitetyn koosteen Helsingin muotimessuilta on katsonut noin 40 000 katsojaa. Katsojia oli PlazaTV:n kanavajohtajan Ari Palhamon mukaan noin nelinkertainen määrä messuyleisöön nähden.
Laajakaistayhteyksien sekä digi-tv:n eräänlaisena kehityskenttänä aloittaneen PlazaTV:n kanavajohtaja ei epäile lainkaan nettitelevision suosion kasvua. Palhamo uskoo, että nettitelevision ohjelmatarjonta jakautuu tulevaisuudessa kolmeen päälinjaan.
"Ensiksikin netti-tv tulee kehittymään normaalin webin jatkeena. Lisäksi sitä tullaan soveltamaan puhtaan kaupallisiin tarkoituksiin", Palhamo listaa.
Hän uskoo myös, että nettitelevisiota tullaan käyttämään nykyistä enemmän televisio-ohjelmien täydentäjänä. PlazaTV:llä esitetään tällä hetkellä MoonTV:n kanssa tehtyä Purkisssa-sarjaa, jossa kerrotaan musiikkivideon tekemisestä.
"Tällainen materiaali ei vanhene hetkessä. Levittämällä sitä nettitelevisiossa saadaan pienen televisiokanavan peittoa kasvatettua."
Netti-tv tarjonnee myös oivan kanavan marginaalisen pienten yleisöjen tavoittamiseen, sillä ohjelman tuottaminen internetiin on varsin huokeata. Palhamo kehaisee nettitelevisiota myös erittäin joustavaksi välineeksi, jonka ohjelmat voidaan aina tehdä aiheen mittaiseksi.
Televisiotutkija ei vielä hypi riemusta
Dosentti Veijo Hietala ei povaa nettitelevisiota tulevaisuuden suurta mediasensaatiota. Hänen mielessään nettitelevisio näyttäytyy yhtenä osana pirstaloituvaa mediakenttää. Hän uskoo nettitelevision pysyvän nykyisessä roolissaan, eli televisio- sekä muuta mediatarjontaa täydentävänä elementtinä.
Television kilpailijaa tutkija ei nettitelevisiosta povaa jo pelkästään siitä syystä, että nettitelevision pieni kuvaruutu ei edusta tällä hetkellä valloillaan olevan visuaalisen spektaakkelimaisuuden ihanteita. Hietala uskookin nettitelevision olevan parhaimmillaan silloin, kun se tarjoaa ohjelmaa, joka perustuu ääneen tai muuhun kuin visuaaliseen informaatioon.
Siinä missä Ari Palhamo odottaa kiihkeästi lähitulevaisuuden nettitelevision interaktiivista tarjontaa, Hietala toteaa tylysti interaktiivisuuden olevan kupla, jota hellivät lähinnä insinöörit.
"Interaktiivisuus on juttu, jolla perustellaan vanhoillisimmille piireille, että uudet innovaatiot eivät passivoi kuluttajia, kuten median yleensä väitetään tekevän."
Hietalan ja Palhamon ennustukset eivät kuitenkaan ole täysin ristiriidassa. Hietala uskoo Palhamon tavoin, että nettitelevisio pystyy tarjoamaan televisiolle edullisen testimaaston, jossa voidaan pienemmällä riskillä kokeilla uusia ideoita esimerkiksi mainonnan saralla.