Digi-tv tulee, mutta mitä sitten? Julkinen keskustelu digitelevision ympärillä Suomessa on keskittynyt digisovittimien hintoihin ja analogisten lähetysten loppumisajankohtaan sisältöjen ja palvelujen sijaan.
Oulun yliopiston Mediatuottajan maisteriohjelman Metkan vieraana käynyt BBC:n digi-tv:n tuottaja Liisa Harava tarjosi tekijän näkökulman digitelevisioon.
Suomalaisen Haravan mukaan digi-tv:n tuottajan työ eroaa todella paljon perinteisestä televisiotuottajan ammatista.
"Työ menee digipuolella melkein nurinperin?, Harava sanoo. "Digi-tv:n tuottaja ei voi lähteä visiosta, vaan kaikki menee teknologian ehdoilla. BBC:n arkirealismi on sitä, että on valmis toteuttavissa oleva konsepti, vaikka visailu, ja siihen pitää sitten saada se sisältö."
Suomessa muun muassa MTV:lle digi-tv:n palveluja tuottanut Harava aloitti sisällöntuottajana. Nykyisin visio sisällöstä voi olla Haravan mielestä ansa digi-tv:n tuottajalle.
"Täytyy olla joustava. Tämä ammatti on oikeastaan luovaa ongelmanratkaisua. Tyypillinen ongelma on, että voidaan tehdä yksi lasten peli, mutta ei voida tehdä siihen animaatiota, koska kaikki boksit eivät tue sitä. Tai kuinka tehdään sisällön tuottaminen kolmelle eri alustalle helpoksi tekijöille? Erilaisten työkalujen ja konseptien kehittäminen onkin todellinen haaste", Harava ruotii.
Englannissa ei muutosvastarintaa
Harava on ollut poissa Suomen digi-tv:n kuvioista pari vuotta. Englannissa analogilähetykset loppuvat vuonna 2010, mikä on Haravan mielestä realistisempi aikataulu kuin Suomen 2007 syyskuussa. "Englannissa aktiivikokeilut aloitettiin jo 1999, mutta samanlaiset paineet sielläkin ovat."
Ulkopuolisen näkökulmasta katsottuna Englannista puuttuu kuitenkin sellainen muutosvastarinta, mikä Suomessa on leimannut digikeskustelua.
"Suomessa tuntuu, että kyseessä on jokin vallankumous", Harava sanoo.
"Englannissa taas ihmiset ovat jo tottuneita satelliittipalvelujen käyttäjiä. Asiat menevät pikkuhiljaa eteenpäin digi-tv:n puolella, kyseessä on ennemminkin jonkinlainen hiljainen evoluutio", Harava luonnehtii. Lisäksi BBC on vienyt digitelevisiota eteenpäin voimakkaasti, ja Harava on henkilökohtaisesti yllättynyt siitä, että Yle ei ole Suomessa ottanut vahvempaa roolia.
Yksinkertaista, vaan ei yhdentekevää
Oma nöyrtyminen teknologian edessä on ensimmäinen askel, mutta myös muiden tekijöiden suunnitelmia joutuu palauttamaan maan pinnalle. "Joskus voi olla vaikea perustella ohjelmantekijöille, että miksi niiden visio ei toimi digitelevisiossa, että minkä takia netissä hyvin toimiva juttu ei välttämättä siirrykään sellaisenaan digitelevisioon."
Toisaalta asioita ei saa tehdä vain siksi, että niitä voidaan tehdä. Harava painottaa, että digi-tv:n palvelujen täytyy tukea varsinaista ohjelmaa.
"Ei se ole tarkoitus, että jokin elämää suurempi digipalvelu jyrää ohjelman. Yksinkertaiset jutut toimivat, mutta ne eivät saa olla kuitenkaan yhdentekeviä. Tämä on vähän nuorallatanssijan hommaa", Harava hymyilee.