Kolumni

Die­se­liä ro­ko­te­taan, vaikka se on ben­sii­niä puh­taam­paa

Kuuluisassa rokkia pilkkaavassa elokuvassa Spinal Tap kitaristi esittelee ylpeänä vahvistintaan, jossa voluuminappulan voi panna 11:lle, kun yleensä kitaravahvistinten asteikko päättyy kymppiin.

antti.ervasti@kaleva.fi

Kuuluisassa rokkia pilkkaavassa elokuvassa Spinal Tap kitaristi esittelee ylpeänä vahvistintaan, jossa voluuminappulan voi panna 11:lle, kun yleensä kitaravahvistinten asteikko päättyy kymppiin.

Haastattelija ihmettelee, eikö täysillä olevan vehkeen tuottama möykkä ole aina sama riippumatta siitä, mikä asteikko on merkitty volyyminappulaan. Kitaristi tuijottaa hölmönä vähän aikaa ja sanoo: joo joo, mutta tämä yltää yhteentoista.

Samankaltaiseen nerokkaaseen ajatteluun ylsi se valtiovarainministeriön virkamies, joka puolusti esitystä dieselveron reippaasta korottamisesta Iltalehden jutussa hiljattain. Hänen mielestään dieselautot eivät ole vähäpäästöisempiä kuin bensiinillä käyvät, vaan päästöt ovat samaa luokkaa.

Virkamiehen järkeen ei mahtunut, että koska dieselauto kuluttaa bensa-autoa selvästi vähemmän polttoainetta, dieselautojen päästömäärät todellakin ovat bensiiniautoja vähäisemmät, vaikka päästöt olisivat kulutettua polttoainelitraa kohti samat tai isommatkin.

Jos syöt suklaata yhden palan päivässä, et taatusti liho. Jos syöt levyn päivässä, pyöristyt melko varmasti aika nopeasti tynnyriksi.

Budjettiriihi esittää dieselverolle alkuperäistä pienempää korotusta. Ero bensiiniin on puolisen senttiä litralta. Ei siinäkään ole järjen hiventä.

Autoliitto ja Ilta-Sanomat laskivat, että ensi vuonna hallitus rokottaa 40 000 kilometriä ajavaa dieselauton omistajaa 141 eurolla enemmän kuin tänä vuonna. Keskimääräistä 25 000 kilometriä vuodessa ajavaa bensa-auton omistajaa verotetaan 96 lisäeurolla.

Dieselpolttoainetta pitäisi suosia bensiiniin verrattuna. Tähän on muualla Euroopassa menty, mutta Suomessa dieselautoilijoita halutaan rangaista ja hyötyä heistä, vaikka diesel on kiistattomasti bensiiniä ekologisempaa.

Dieselin vero saa olla samalla tasolla kuin bensan, mutta aikansa elänyt käyttövoimavero pitäisi lopettaa. Nyt dieselauton omistajan on ajettava vähintään 30 000-40 000 kilometriä vuodessa, jotta pieni kulutus ja vähän halvempi polttoaineen hinta voittavat käyttövoimaveron. Myös bensiini- ja dieselautojen hintaeroa pitäisi kaventaa.

Jopa yleensä ympäristöasioihin erittäin epäympäristöystävällisesti suhtautuvat vihreät ovat sitä mieltä, että vähemmän päästäviä dieselajoneuvoja pitäisi suosia.

Vaikka polttoaineen verotuksen korotus entisestään kalliiden hintojen päälle tuntuu autoilijoista pahalta, on sille tietysti perusteensa - muukin kuin lisäeurot valtion kassaan. Kansalaisia ohjataan vähentämään turhaa autoilua ja käyttämään niiden sijasta mieluummin julkisia kulkuvälineitä.

Eri asia on, kuinka tehokkaasti veron korotus toteuttaa tätä ideaa. Veikkaan, että Tapi, 19, ei ainakaan vähennä kumin polttamista eli muuta 25 litraa sadalle kuluttavaa ajotyyliään 20 vuotta vanhalla Corollallaan. Tuskin ajojaan vähentää ympäristökunnasta Ouluun työmatkaileva perheen kakkosauton kuski - ainakaan niin kauan kuin linja-autolippujen hinnat eivät halpene polttoainekuluihin verrattuna eivätkä paikallisliikenteen vuorot tihene. Päinvastoin, nythän liikennöinti kuihtuu osin dieselveron korotuksen takia.

Pohjoinen Suomi kärsii eniten korotetuista polttoaineveroista, mikä ei ole tasa-arvoista politiikkaa. Yksi ratkaisu olisi jonkinlainen verohelpotusjärjestelmä pitkien välimatkojen alueille, mitä on aina silloin tällöin esitetty. Toteuttaisiko tämä keskustavetoinen hallitus sen? Varmaan ensi tai seuraavana vuonna, ellei sada.