Oulu Dieselautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvaa hitaasti mutta varmasti. 70-luvulta lähtien osuus on noussut nykyiseen vajaaseen 12 prosenttiin.
Järkisyyt puoltaisivat suurempaakin dieselautojen rynnistystä autokaupassa. Nykyaikainen dieselauto kuluttaa vähän polttoainetta, se ei savuta eikä nakuta. Luonnonvaroista huolestuneen luulisi kiinnostuvan dieselistä, ja suorituskykyäkin riittää.
"Ennen tiisselit oli laiskoja vehkeitä, nyt se on kääntynyt toisinpäin. Tiisseli hakkaa melkein kaikessa bensavehkeet", kehuu oululainen taksiautoilija Pekka Lång.
Dieselauto sopii myös naisen käteen. Muhoksella asuvan Marjut Salmelan perheessä on jo menossa toinen diesel. Auto on hankittu nimenomaan halvempien polttoainekulujen takia. Ajokilometrejä kertyy vuodessa noin 50 000-60 000 työmatkojen ja harrastusten takia. "Kulutus oli tärkeä tekijä auton koon lisäksi", Salmela sanoo.
Verotus ei ole kaiken kaikkiaan dieselin puolella, vaikka dieselpolttoaine onkin bensiiniä halvempaa polttoaineveron erojen takia. Diesel-autojen käyttäjien pitää maksaa käyttövoimaveroa eli entiseltä nimeltään dieselveroa. Marjut Salmelan mukaan heidän dieselistään vero on noin 600 euroa vuodessa.
Paljon autolla ajavat saavat dieselin käytöstä taloudellista hyötyä, kun polttoainekulut ovat pienemmät. Tavallisen matti meikäläisen pitää jo sitten enemmän laskeskella hyötyjä.
Valtiovarainministeriön mukaan taitekohta dieselauton kannattavuudelle on noin 15 000 ajokilometriä vuodessa, jos ajatellaan pelkkiä polttoainekuluja. Suuriin piirtein samoihin lukuihin päätyvät myös autokauppiaat.
Ostajien intoa jarruttaa se, että dieselautot ovat kalliimpia kuin bensa-autot. Autokauppiaat myöntävät, että dieselautoa hankkiessa pitää olla taskussa pääomaa enemmän kuin bensa-auton ostossa, mutta toisaalta käytettynäkin dieselauto sitten säilyttää arvonsa paremmin.
Pörhön Autoliikkeen paikallisjohtaja Seppo Backman uskoo, että ajat vielä muuttuvat ja verotuskäytäntöä uudistetaan. Suomeenkin tulee ennen pitkää keskieurooppalainen malli, jossa bensiinin ja dieselpolttoaineen hinnassa ei enää ole merkittävää eroa.
Backmanin mukaan bensa- ja dieselautojen hinnatkin ovat lähestyneet toisiaan Suomessa.
Valtio vie veronsa
joka tapauksessa
Uuden auton hinnanero on merkistä ja automallista riippuen 1 500-3 500 euroa. Autonvalmistajat selittävät dieselin kalliimpaa hintaa tekniikan vaativuudella ja kalleudella.
"Hintaeroa on paljon puitu autokauppiaiden piirissä ja valmistajilta kyselty. Tyhjentävästi sitä vastausta ei ole tullut", Backman sanoo.
Dieselkäyttöisten autojen "lisäverotus" alkoi 1960-luvulla dieselöljyn ja bensiinin välisen verotuseron tasoittamiseksi.
Dieselpolttoainetta verotetaan vähemmän kuin bensiiniä, koska sillä tavoin halutaan tukea Suomen kansantaloutta. Suomi on pitkä maa, ja kuljetuskustannukset ovat täällä suuret. Halvoilla polttoaineen hinnoilla tuetaan julkisen ja tavaraliikenteen ajokilometrejä.
Valtaosa Suomessa kulkevista tavaroista kuljetetaan maanteitse. Bruttokansantuotteen yksikköä kohden Suomessa joudutaan tekemään kuljetustyötä lähes kaksinkertainen määrä EU-maiden keskiarvoon verrattuna.
Vuosien mittaan dieselpolttoaineen verotusta on koroteltu varovaisesti, bensa on kallistunut enemmän.
Kuljetusalan yrittäjäjärjestö Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry vaatii valtiota alentamaan ammattimaisen tavaraliikenteen polttoaineveroa tai ajoneuvokohtaista käyttövoimaveroa, jotta kuljetuskustannukset laskisivat. Polttoaineen hinta kun on viime aikoina noussut kovasti maailmanmarkkinoiden takia.
Valtiovalta ei veronalennuksiin hevillä lähde. Joissakin muissa maissa on tätä varten palautusjärjestelmät, mutta sitä pidetään ministeriössä liian byrokraattisena.
Valtiovarainministeriöstä todetaan, että käyttövoimaveron poisto johtaisi siihen, että dieselpolttoaineen verotusta pitäisi korottaa, valtio kun ei verotuloistaan hevillä luovu. Tämä taas varmasti nostaisi suuren äläkän kuljetusalalla.