Kuluneella viikolla 95E-bensiini maksoi Oulun seudulla keskimäärin 1,595 euroa litralta. Diesel-polttoaineesta piti pulittaa 1,5 euroa.
Ottaa pattiin, vaikka halvempaa dieseliä tankkaakin.
Vaivaiseen 9,5 senttiin kuihtunut polttoaineiden hintaero tuntuu epäreilulta, kun muistelee muutaman vuoden takaista aikaa, jolloin autoa hankittiin.
Esimerkiksi vuonna 2009 dieselin litrahinta sahasi koko vuoden siinä euron kieppeillä, ja menovesien hintaero oli parhaimmillaan – tai pahimmillaan, miten vain – jotakuinkin 30 senttiä.
Ja silloin kansaa oikein pääministerin suulla kannustettiin hankkimaan ympäristöystävällisiä ja taloudellisia diesel-ajopelejä.
Autoveroa muutettiin niin, että se – ajatuksellisesti aivan oikein – suosi vähän polttoainetta kuluttavia ja siis vähän saastuttavia autoja.
Ele oli oikea ja kaunis; maailma pelastuu.
Kun dieselit kuluttavat vähemmän ja polttoainekin oli bensaa halvempaa, oli kaikkien kannalta järkevää, että kansa osti dieseleitä.
Mutta viime vuonna dieseliin vaihtaneet sitten petettiin, kun polttoaineverotusta muutettiin. Silloin dieselin hintaa nostettiin merkittävästi ja siinä sivutuotteena muun muassa kuljetusyrittäjiä kaatui kuin heinää.
Jotta dieselisti ei pelkästään tuntisi itseään virkistävän huijatuksi, asia piti oikein matemaattisesti varmistaa. Jokainen voi omalta kohdaltaan varmistaa saman, laskuautomaatteja löytyy niitäkin netistä.
Ensimmäisenä on tietenkin mietittävä auton ostohintaa. Mielessä oleva automalli maksaa dieselkoneella noin 3 500 euroa enemmän kuin bensakoneella.
Väite, jonka mukaan dieselauto pitää hintansa paremmin, ei ainakaan kyseisen auton kohdalla pidä kutiaan.
Pikainen vilkaisu netin autosaiteille riittää vakuuttamaan, että vastaavien, muutaman vuoden ikäisten autojen pyyntihinta on nykyisin sama polttoaineesta riippumatta.
Nykyaikaiset bensiinikoneet ovat kirineet dieseleiden taloudellisuus- ja päästöetumatkaa rutkasti kiinni. Sekin dieselistiä kenkuttaa.
Esimerkkiauton keskikulutus on valmistajan mukaan bensakoneisena 7,6 litraa, kun dieselillä päästään sama matka keskimäärin 6,3 litralla.
Vaikka polttoaineiden hintaero petollisesti kavennettiin olemattomaksi, dieselvaunusta pitää kuitenkin edelleen maksaa runsaat 500 euroa vuodessa polttoaineveroa.
Sitä veroa on tässä tilanteessa aika vaikea käsittää, varsinkaan näillä litrahinnoilla. Mutta valtiohan ottaa meiltä autoilijoilta vuosittain sen seitsemän miljardia euroansa, oli miten oli.
Vain verottajan mielikuvitus asettaa rajat keinoille. Ja se mielikuvitus tuntuu kansalaisesta aivan rajattomalta. Verottajan työ, jos mikä, on luovaa työtä.
Suomalaiset ajavat autoillaan keskimäärin 18 000 kilometriä vuodessa. Jos ajaisi sen, bensiiniauton vuotuiset kulut olisivat 2 175 euroa ja dieselin – polttoainevero mukaan laskien – 2 251 euroa. Erotus on bensan eduksi 76 euroa.
Jos ajaa vaikka 22 000 kilometriä vuodessa, bensa on edelleen vuositasolla 29 euroa edullisempi vaihtoehto.
Pelkillä polttoainekuluilla ja dieselverolla laskettuna diesel muuttuu edullisemmaksi vasta noin 23 000 kilometrin kohdalla, eikä silloin ole huomioitu diesel-vaunun korkeampaa hankintahintaa eikä bensiiniauton arvonlaskua.
Vaikutelmaksi jää, että dieselauto – ainakin tämän mallin kyseessä ollen – on edullisempi vasta kilometreillä, joihin vaaditaan ainakin puoliammattimaista ajoa.
Ja diesel on työkalumaisempi laite, sillä bensiinimoottorin käyntiääni ja laajempi vääntöalue tuottaa hienostuneempaa kyytiä. Makuasia toki.
Mutta dieselillä nyt kalkatellaan. Huijattiinhan meitä!