Pitkäaikaistyöttömät ovat Suomen nykyajan köyhälistö, jonka etuja puolustavat lähinnä työttömien yhdistykset. Ikääntyneimmät elävät lopun elämänsä pienituloisina tai köyhinä eläkeläisinä. Tutkija Jouko Karjalainen sanoo tuoreessa Dialogi-lehdessä olevansa huolissaan pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden tulevaisuudesta. Hänen mukaansa meillä on vastaisuudessa koko joukko pienen työeläkkeen varassa olevia eläkeläisiä.
Karjalaisen mukaan pitkäaikaistyöttömien työhistoria on sellainen, että heidän työeläkkeensä jäävät pieniksi. Jo ennen eläkeikääkin pitkäaikaistyöttömällä voi olla ankeaa, sillä sosiaalietuuksien minimitaso on "höylätty" niin alas, että työttömien mielestä ne eivät mahdollista ihmisarvoista elämää.
-- Työllisten ja työttömien välissä olevaa jakoa kovempi yhteiskunnallinen jakolinja kulkee ansioturvalla elävien työttömien ja pelkän työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varassa olevien välissä, Karjalainen sanoo.
Esimerkiksi työvoimatoimistot keskittyvät Karjalaisen mukaan ansioturvalla olevaan, yleensä aika nopeasti työllistyvään väkeen. Heidän kulutusmahdollisuutensa pysyvät kohtuullisina, ainakin, jos ei ole isoja velkoja.
-- Kun työtön joutuu ansioturvan ulkopuolelle, monet yhteiskunnan palvelut heikkenevät. Vaikka esimerkiksi työvoiman palvelukeskukset on perustettu pitkäaikaistyöttömien tueksi, niissäkin kuoritaan kermaa eli pyritään palvelemaan tulostavoitteiden kannalta parempaa väkeä. Palvelukeskuksista on jopa palautettu työttömiä takaisin sosiaalitoimistoon. Heille myönnetään silloin lähinnä toimeentulotukea mutta ei juuri muuta apua.
Karjalaisen mukaan näiden ihmisten asema itse asiassa heikkenee: heidät luokitellaan kahdesti epäonnistujiksi. He eivät ole kyenneet hyötymään edes palvelukeskuksesta.
-- Voisi sanoa, että pitkäaikaistyötön on tällöin palautettu takaisin köyhäinhoidon piiriin, Stakesissa tutkijana työskentelevä Karjalainen sanoo Dialogissa.