Dia­be­tes­tut­ki­muk­ses­sa mukana yli 7000 Oulussa syn­ty­nyt­tä lasta – tyypin 1 dia­be­tes on Suo­mes­sa ylei­sem­pää kuin muualla maail­mas­sa

Yli 19 000 suomalaista lasta on osallistunut DIPP-tutkimukseen, jossa yritetään selvittää tyypin 1 diabeteksen syitä.

Verensokerin mittaaminen on diabeetikon arkea.
Verensokerin mittaaminen on diabeetikon arkea.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Yli 19 000 suomalaista lasta on osallistunut DIPP-tutkimukseen, jossa yritetään selvittää tyypin 1 diabeteksen syitä. Sairaus on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa.

Suomalaisen DIPP-tutkimuksen päämääränä on myös se, että tyypin 1 diabeteksen
ilmaantuminen olisi nykyistä paremmin ennustettavissa ja mahdollisesti ehkäistävissä.

Tutkimusta tehdään Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Oulussa seurantatutkimus aloitettiin vuonna 1995, ja mukana on ollut jo lähes 7200 Oulussa syntynyttä lasta.

Alttius sairastua tautiin todetaan napaverinäytteestä.

– Niillä lapsilla, joiden isällä, äidillä tai sisaruksilla on tyypin 1 diabetes, on lisääntynyt sairastumisriski. Tutkimuksessa on kuitenkin mukana myös suuri joukko lapsia, joiden perheessä diabetesta ei ole, kertoo DIPPtutkimuksesta vastaava ylilääkäri Riitta Veijola OYS:n Lasten ja nuorten klinikalta.

Lasten seuranta alkaa kolmen kuukauden ikäisenä. Tutkimus päättyy, kun he ovat 15 vuotta tai tyypin 1 diabetes puhkeaa. Vuosien aikana he käivät tutkimushoitajan vastaanotolla jopa 60 kertaa.

Perinnöllinen riski ei välttämättä tarkoita sitä, että tauti puhkeaa lapselle. Oulun tutkimuksessa mukana olleista lapsista yli 200 on sairastunut tyypin 1 diabetekseen.

Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000. Vuosittain sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta lasta sairastuu tautiin. Tyypin 1 diabetes voi puhjeta myös aikuisiällä. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, ja sairastuneet menehtyisivät ilman insuliinihoitoa.

Ilmoita asiavirheestä