Dia­be­tes usein sy­dän­koh­taus­ten taus­tal­la

Peräti kahdella kolmanneksella sydänkohtauksen saaneista on sairaalloisen korkeat veren sokeriarvot. Tämä käy ilmi Tukholman Karoliinisen instituutin johtamasta suuresta eurooppalaisesta tutkimuksesta.

Peräti kahdella kolmanneksella sydänkohtauksen saaneista on sairaalloisen korkeat veren sokeriarvot.

Tämä käy ilmi Tukholman Karoliinisen instituutin johtamasta suuresta eurooppalaisesta tutkimuksesta, josta Dagens Nyheter -lehti kertoi keskiviikkona verkkosivuillaan.

Lähes puolella sydänkohtauksen saaneista on tämän tutkimuksen mukaan kakkostyypin diabetes, vaikka he eivät ehkä olekaan asiasta itse tietoisia. Lisäksi neljännes infarktipotilasta kärsii kakkostyypin diabeteksen esiasteesta ja myös heidän verensokeriarvonsa ovat sairaalloisen korkeat.

Tilanne on samankaltainen kaikissa tutkimukseen osallistuneissa 25 maassa.

Tutkimuksen tulokset esitellään sydäntautilääkärien kokouksessa Göteborgissa myöhemmin tällä viikolla.

"Kakkostyypin diabetes on vahva, riippumaton sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Mutta ne, joilla on todettu kakkostyypin diabetes, muodostavat vain jäävuoren huipun", sanoo tutkimusta johtanut professori Lars Ryden Tukholman Karoliinisesta yliopistosairaalasta.

Professori Rydenin mielestä nykyisin määritellyt verensokerin raja-arvot ovat liian liian korkeat. Hän painottaa, että sydämeen ja aivoihin verta kuljettavat isot verisuonet voivat vahingoittua jo siitä, että verensokeri on pitkään lievästi koholla.



Riskiryhmät joukkoseulontaan


Ryden esittää riskiryhmien joukkoseulontoja. Kohonnut riski on mm. niillä, joiden suvussa esiintyy diabetesta, raskauden aikana kohonneesta verensokerista kärsineillä naisilla sekä ylipainoisilla ja liikuntaa kaihtavilla keski-ikäisillä ja luonnollisesti niillä, joilla on todettu sepelvaltimotauti.

Tutkimukseen osallistui 4 196 potilasta, joita oli hoidettu sydän- ja verisuonitautien vuoksi 110 sairaalassa 25 Euroopan maassa. Osalla oli akuutti sydänsairaus, kuten infarkti, ja osalla sepelvaltimotauti.

Kakkostyypin diabetes tunnettiin aiemmin vanhuusajan diabeteksena. Se on lisääntynyt räjähdysmäisesti länsimaissa viime vuosikymmeninä. Tällä haavaa sitä sairastaa maailmassa arviolta 140 miljoonaa ihmistä, ja määrän odotetaan nousevan 350 miljoonaan parinkymmenen vuoden kuluessa.

Etenkin vyötärölle kertynyt rasva, korkea verenpaine ja ns. hyvän kolesterolin vähäisyys ovat merkkejä häiriintyneestä sokeriaineenvaihdunnasta, mikä voi johtaa kakkostyypin diabetekseen ja myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin.

Kakkostyypin diabetesta hoidetaan joko lääkkein tai insuliinipistoksin. Kevyempi ruokavalio ja liikunta parantavat tehokkaasti sokeriaineenvaihduntaa.

Ilmoita asiavirheestä