abraham Tauriainen Ämmänsaaresta on tullut erikoislääkäri Jaana Korkiakosken vastaanotolle. 85-vuotias mies on hyvissä voimissa, mutta diabetesta pitää vahdata. Lääkäri kyselee potilaan kuulumiset. "Mitä tässä. Pakkasta on pitänyt", Aabraham tuumaa.
He käyvät yhdessä läpi potilaan sokeriarvoja ja verenpaineita ja puhuvat ruokavalion ja liikunnan tärkeydestä. "Tavataan taas neljän kuukauden kuluttua", Jaana Korkiakoski toteaa lopuksi.
Vastaanotossa ei ole mitään muuta erikoista kuin se. että potilas on Suomussalmen terveyskeskuksessa ja lääkäri yli 200 kilometrin päässä Oulussa. He näkevät toisensa kuvaruudulta.
Räjähdysmäisesti lisääntyvä diabetes pakottaa etsimään uusia keinoja taudin taltuttamiseksi. Diabeetikkojen määrä lisääntyy Suomessa 70 prosentilla vuoteen 2010 mennessä!
Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksella tammikuussa alkanut kaksivuotinen pilottitutkimus on ainutlaatuinen koko maailmassa. Tutkimukseen on saatu EU-rahoitusta ja sitä tukevat myös sosiaali- ja terveysministeriö, Oulun yliopisto ja Kainuun keskussairaala.
Tutkimukseen osallistuvat kaikki Suomussalmella ja Puolangalla asuvat diabeetikot, joita on yhteensä 750. Tavoitteena on selvittää, voidaanko videovastaanotoilla tehostaa potilaiden hoitoa ja säästää hoitokustannuksia, tiivistää tutkimusta ohjaava erikoislääkäri Liisa Hiltunen.
Kainuu on otollinen kohde kokeilulle, koska lääkäripulasta kärsivissä kunnissa diabeetikot eivät tahdo päästä edes terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, erikoislääkärin palveluista puhumattakaan. Tutkimukseen osallistuvista potilaista useimmat eivät ole tätä ennen koskaan käyneet diabeteksen hoitoon erikoistuneen lääkärin pakeilla.
Kainuulainen
talk show
Diabeteshoitaja Anita Helttunen virittelee Suomussalmella videokameraa seuraavaa potilasta varten. Jaana Korkiakosken eteen kuvaruudulle ilmestyy kaitakasvoinen mies eläkeiän kynnyksellä. Tapaus on nyt mutkallisempi, sillä potilaalla on sepelvaltimotauti, joka on kakkostyypin diabeetikoilla tavallinen ja pelätty lisäsairaus.
Vastaanotto on kuin television talk show. Potilas ja lääkäri keskustelevat vilkkaasti ja kaikki mahdolliset kysymykset käydään läpi diabetekseen liittyviä erektiohäiriöitä ja Viagraa myöten.
Mies saa sepelvaltimotaudista huolimatta luvan kokeilla Viagraa, koska hänellä ei ole rintakipuja eikä hän käytä pikanitroja.
Lopuksi lääkäri päättää tutkia potilaan jalat. Diabetekseen liittyvät verisuonivauriot raajoissa voivat aiheuttaa pahoja, jopa amputaatioon johtavia ongelmia, ja siksi pienetkin haavat on hoidettava kunnolla.
Potilas riisuu sukat ja kengät ja käy pitkäkseen tutkimuspöydälle. Anita Helttunen kohdentaa videokuvan potilaan jalkateriin ja raottaa varpaanvälejä. Jaana Korkiakoski kumartuu Oulussa lähemmäs ruutua. Kuva on ällistyttävän tarkka. Isonvarpaan tyvessä on pientä hankaumaa, mutta se paranee hoidotta. Anita Helttunen kertoo, että verenkierto vaikuttaa hyvältä, koska jalat ovat lämpimät.
Lääkäri pyytää hoitajaa vielä kuuntelemaan stetoskoopilla potilaan kaulasuonten verenvirtausta. Kaksoisstetoskooppi, jolla äänet saadaan yhtä aikaa kuulumaan myös Oulussa, on jo testausvaiheessa.
Alkujännitys
haihtuu hetkessä
Kainuulaiset ovat ennakkoluulottomasti lähteneet mukaan tutkimukseen. Vaikka vastaanottotilanne on outo ja erilainen, ensi jäykkyyden haihduttua he tarinoivat kameran edessä luontevasti kuin kokeneet tv-tähdet.
Jaana Korkiakoski kertoo, että videolääkärin on varottava lääketiedeslangia ja annettava tilaa potilaan kysymyksille. Hyviä ohjeita mille tahansa vastaanotolle!
Kokeilulta odotetaan paljon molemmissa päissä. Kainuun vanhusväestöstä jo 10 prosenttia sairastaa diabetesta, ja määrä kasvaa vuosikymmenen loppua kohti. Kunnat odottavat kokeilun tuovan kustannussäästöjä, ja potilaat odottavat parempia palveluja.
Liisa Hiltunen on toiveikas. Syrjäseutujen lääkäripula pakottaa etsimään uusia keinoja laajalla rintamalla. Hän uskoo, että videovastaanotosta kehittyy Pohjois-Suomen syrjäseuduille soveltuva uusi palvelumuoto, joka vähentää diabeetikkojen sairaalahoidon tarvetta ja päivystyskäyntien määrää.
Potilaiden näkökulmasta on tärkeää, että palvelut ovat lähellä eikä vastaanotolla käyntiin tärväänny koko päivä.
Aikuistyypin tautia
todettu jo lapsilla
Diabetes yleistyy hurjaa vauhtia kaikkialla maailmassa. Luvut ovat puistattavia. Maailmassa on tällä hetkellä 143 miljoonaa diabeetikkoa. Määrän on arvioitu nousevan 300 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.
Suomessa heitä on nyt noin 180 000 ja vuosikymmenen lopussa jo peräti 300 000.
Lähes 90 prosenttia diabeetikoista sairastaa aikuistyypin tautia, jota aikaisemmin pidettiin "lievänä sokeritautina".
Nyt tiedetään että nuoruusiän tautimuoto ja aikuistyypin diabetes ovat kaksi eri sairautta. Väheksytty "lievä" muoto on paljastunut tappavaksi valtimotaudiksi, joka hoitamattomana aiheuttaa vaikeita elinvaurioita, lyhentää elinikää ja kuluttaa terveydenhuollon varoja enemmän kuin mikään muu suuri kansantauti.
Vaikka syyt diabeteksen nopeaan lisääntymiseen ovat tiedossa, kasvun hillitseminen on osoittautunut erittäin visaiseksi ja vaativaksi haasteeksi. Suurinta huolta aiheuttaa aikuistyypin tauti, jota tutkijoiden kauhuksi on viime aikoina tavattu myös lapsilla. Suomessa ensimmäiset löytyivät viime vuonna.
Kakkostyypin diabeteksen rajuun yleistymiseen on kolme tärkeää syytä. Ainakin joka kolmannella suomalaisella on siihen altistavia perintötekijöitä. Lihavuus ja liikunnan puute edistävät sairauden puhkeamista. Tauti yleistyy väestön ikääntyessä.
Nuoruustyypin diabetesta sairastetaan Suomessa on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Syitä ei tiedetä tarkasti, mutta ne liitetään perintötekijöihin ja viruksiin. Ravintotekijöistä epäiltyjen listalla on muun muassa lehmänmaidon valkuainen.
Aikuistyypin diabetekseen liittyy usein kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-.arvot ja veren hyytymishäiriöt. Ne altistavat sepelvaltimotaudille, aivoveritulpille ja verenkiertohäiriöille.
Suomessa tauti on miehillä hieman yleisempi kuin naisilla. Diabeetikkojen hoito maksaa ainakin 870 miljoonaa markkaa, ja taudin aiheuttamat lisäkustannukset nousevat 480 miljoonaan euroon. Luvut ovat vuodelta 1997. Jos kakkostyypin tautia ei onnistuta hillitsemään, lisäkustannukset nousevat Suomessa jopa 841 miljoonaan euroon vuoteen 2010 mennessä.
Puutteellinen hoito
tulee kalliiksi
Nuoruustyypin diabeetikon keskimääräiset hoitokustannukset ovat Suomessa 555 euroa vuodessa, mutta lisäsairaudet nostavat summan 12-kertaiseksi, 6559 euroon vuodessa.
Aikuistyypin taudissa ero on vielä hurjempi: ilman lisäsairauksia 336 euroa vuodessa, lisäsairauksien kanssa 8 409 euroa! Ero on 24-kertainen.
Diabeteshoidon taso on Suomessa kansainvälisten vertailujen mukaan suhteellisen hyvä, mutta tavoitteisiin on vielä pitkä matka. Nuoruustyypin diabeetikoista vain neljänneksellä on hyvä hoitotasapaino ja aikuistyypin diabeetikoista vain 10 prosentilla.
Väestötutkimusten mukaan Suomessa on lisäksi noin 50 000 ihmistä, joilla veren sokeripitoisuus ylittää diabeteksen rajan. Heillä ei ole oireita eivätkä he tiedä sairastavansa diabetesta.
Toimittaja seurasi Jaana Korkiakosken videovastaanottoa potilaiden luvalla.