Oulu Deutsche Telekom joutuu toimimaan lähikuukaudet väliaikaisjohtajan ohjissa. Tiistaina lähes väkipakolla eronneen Ron Sommerin sijaan yhtiön hallintoneuvosto nimesi pääjohtajaksi yhtiön hallituksen entisen puheenjohtajan Helmut Sihlerin. Veloissa kompuroivan telekommunikaatioalan epätoivo näkyykin selvimmin siinä, että yhtiön pelastajaksi on kutsuttu 72-vuotias veteraani.
Ongelmat ovat samanlaisia, mutta Bonnissa pääpaikkaansa pitävällä Saksan Telekomilla ratkaisu vei selvästi pitempään kuin Suomessa Soneralla. Kritiikki oli tosin vellonut jo pitkään. Erityisesti Ron Sommeria, 53, yritettiin kaataa vuosi sitten yhtiökokouksessa, tuhansien raivostuneiden pienosakkeenomistajien voimin. Samoihin aikoihin Telekomin epäiltiin yliarvioineen kiinteistöjensä arvon. Saksan valtio kuitenkin pelasti äänioikeudellaan pääjohtajan pälkähästä.
Yli 3 miljoonaa niin sanotun T-osakkeen omistajaa merkitsevät vaalivuonna kuitenkin huomattavasti enemmän valtapelureiden vaakakupissa. Joten Saksassa puhutaankin jo "vaalitaistosta osakkeilla". Moni osakkeenomistaja ryhtyi "kansanosakkeena" mainostettujen arvopaperien kautta ensi kertaa pörssisijoittajaksi, kun valtionyhtiö listautui loppuvuodesta 1996.
Hetken T-osakkeen arvo ehtikin hipoa 100:aa euroa. Mutta sitten viime syksyn syöksyn se on romahtanut selvästi lähtökurssinsa alle. Pahimmillaan säästönsä T-osakkeeseen sijoittanut onkin menettänyt rahoistaan 90 prosenttia. Myös osinkoa on nipistetty lähes puoleen.
Miljardivelat painavat
Ron Sommer ei lähde tyhjin käsin. Hän saa nauttia seitsemän vuoden Telekom-postinsa päätteeksi edelleen 2,5 miljoonan euron vuosipalkkaa, sopimuksen mukaan aina vuoteen 2005 asti. Myös vähintäänkin "hopeisesta" kädenpuristuksesta spekuloidaan.
Konsernin alennustila näkyy siinäkin, että kymmenien miljoonien asiakkaiden Deutsche Telekom on nykyään yli neljä miljardia euroa halvempi yhtiö kuin Telecom Italia, jonka saksalaiset joku aika sitten vielä yrittivät ostaa.
Suurkonsernia painavat vinot pinot sitoumuksia. Sillä on maksettavanaan noin 67 miljardin euron velat. Osa niistä on periytyy umts-lisenssien huutokauppahuumasta. Lupa maksoi 8 miljardia euroa. Yli puolet velkasummasta taas upposi syntisen kalliina pidettyyn, moderniin mutta toistaiseksi liian pieneen amerikkalaiseen kännykkäyhtiö VoiceStreamiin, jonka saksalaiset ostivat vuosi sitten keväällä.
Varoja taas on tarkoitus hankkia kännykkäyhtiö T-Mobilen pörssiinmenosta, mutta hanketta on jouduttu lykkäämään hamaan tulevaisuuteen.
Radikaaleja leikkauksia
Liittohallituksen, joka puuttuu mielellään 43-prosenttisesti valtion käsissä olevan Telekomin liikkeisiin, esittämä hätäratkaisu pääjohtajan paikalle ei saanut kannatusta. Gerd Tenzeriä, 59 luonnehditaan "verkkojen herraksi". Tekniikkajohtaja nimettiin nyt konsernin kakkosmieheksi. Mutta toisaalta häntä kiitetään "konsernin sieluksi", toisaalta taas arvostellaan hohdottomaksi ja ilman tuntumaa pääomamarkkinoilla.
Sihler vetää kuluvana vuonna 55 miljardin euron liikevaihtoon pyrkivää konsernia ehkä vuodenvaihteen yli. Hän hankki 90-luvun alussa kannuksensa pesuainekonserni Henkelin johtajana. Kosmologiaa harrastava veteraani on sekä kielten että lakitieteen tohtori. Hän siirtyi jo eläkkeelle ehdittyään ensin postilaitoksen ja sieltä Telekomiksi irtautuneen yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Hän siis tuntee alan hyvin.
Mutta jatkossa tärkeintä lieneekin se, miten itsenäisesti hän saa leikata. Toisin sanoen pystyvätkö poliitikot vihdoin pitämään näppinsä irti yhtiön hallintoneuvoston työstä ja samalla Sihlerin jo kuuluttamasta radikaalista saneerauksesta. Telekom on esimerkiksi vähentänyt viime vuosina jo 100 000 työntekijää, mutta yhä palkkalistoilla on 240 000 henkilöä.
Vasta kun saneeraus onnistuu, pääsee jätti taas investoimaan infrastruktuuriin ja samalla nostamaan koko kärsinyttä telekommunikaatioalaa alhosta.