Design on vain yksi väri pa­le­tis­sa

"Design on saanut huikean trendiarvon tänä päivänä", muotoilija Stefan Lindfors veistelee.

Stefan Lindfors piipahti perjantaina Oulussa Liiketalouden neuvottelupäivillä, jotka järjestettiin ensimmäistä kertaa Pohjois-Suomessa. Järjestäjänä oli Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö.
Stefan Lindfors piipahti perjantaina Oulussa Liiketalouden neuvottelupäivillä, jotka järjestettiin ensimmäistä kertaa Pohjois-Suomessa. Järjestäjänä oli Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö.
Kuva: Eljas Sallmén

"Design on saanut huikean trendiarvon tänä päivänä", muotoilija Stefan Lindfors veistelee.

Hyvänä osoituksena muotoilun asemasta on se, että Iittala-ryhmä antaa brändeilleen Iittalalle, Arabialle ja Hackmanille tunnettujen ulkomaisten muotoilijoiden kasvoja, mitä Lindfors ei sinänsä vastusta.

"Eivät ne kyllä siksi ole sen parempia tuotteita. Hyvät muotoilijat löytyisivät Suomestakin."

Designia on alettu hehkuttaa kuin se olisi hokkuspokkustemppu tai taikasana, jota hokemalla brändäys tapahtuu kuin itsestään ja myyntikäyrät saadaan osoittamaan kattoa. Jos yritykset kuvittelevat rakentavansa mainetta vain ostamalla designia, se näyttää helposti päälle liimatulta.

"Näin käy usein. Se on vähän kuolleena syntynyt toive. Ei pitäisi vain hypätä johonkin kelkkaan miettimättä miksi. On helppo sanoa, että meillä on täällä innovatiivinen asenne päällä, mutta miten se käytännössä toteutuu", Lindfors haastaa.

Samalla tavalla yritykset saattavat ostaa mainoksen ja ajatella, että siinä se markkinointi sitten oli.

"Jopa niin pahasti voi käydä, että joku brändi ostaa koko identiteettinsä mainostoimistolta. Sitten kun mainostoimisto vaihtuu, ei ole omaa identiteettiä ollenkaan."

Suomessa ollaan Lindforsin mielestä lapsen kengissä myös pr:ssä, vaikka monessa maassa julkisuuden hallinta koetaan maksettua mainontaa tärkeämmäksi.

"Toisaalta pitää varoa näkyvyyttä näkyvyyden vuoksi. Se on lyhyt reissu."

Stefan Lindfors pitää ongelmallisena sitä, että suomalaisesta yrityskulttuurista puuttuu tietty kokonaisvaltainen ajattelu. Hänen mielestään tarvittaisiin parempaa kommunikointia ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Ruotsalaiset muotoilijat, markkinoijat ja teollisuuden ihmiset ovat parempia tekemään töitä samalla puolen pöytää.

"Tämän takia maailmalla liikkuessa törmää kymmeniin ruotsalaisiin design-tuotteisiin, vaikka ne eivät olisi niin hyviäkään. Muotoilijankin pitää ymmärtää olevansa osa laajempaa yhteisöä, jossa kaikki pelinappulat ovat välttämättömiä."

Varsinkin suomalaisessa kulttuurissa esiintyvää kateutta Lindfors pitää yhteistyön edellytyksiä tuhoavana.

"Asiat pitää oikeasti tehdä kimpassa. Siinä on haastetta, sillä suomalaisille on vaikeaa tehdä työtä yli rajojen - rakennuttaja voi inhota arkkitehtiä tai suunnittelija voi pitää insinööriä esteenä."

Bisneselämän edustajille ja brändinrakentajille Lindfors toivoo avarakatseisuutta, sillä ennakkoluuloton asenne saattaa johtaa myönteisiin sattumiin. Aina kaikkien panostusten suoraa hyötyä ei voi mitata, mutta ne voivat myöhemmin tuoda lisänsä myös kassaan.

Monessa tapauksessa brändääjien pitäisi hänen mielestään kuunnella muotoilijaa.

"Muotoilijalla on siinä mielessä mielenkiintoinen asema teollisuudessa, että hän tekee monen tason kanssa yhteistyötä. Hän saattaa tuntea valmistajan tuotekehitysihmiset, hallituksen ja markkinointiporukan."

Suomalaisen designin kärkinimenä Lindfors pitää Fiskarsia.

"Fiskars tekee pro-kamaa ja on osannut tehdä sen ilman ulkopuolisia keinoja. Se tekee myös tulosta. Muut design-brändit eivät joko tee tulosta tai sitten ne eivät tee mitään erityisen mielenkiintoista, tai kumpaakaan."

Ilmoita asiavirheestä