Venäjä pitää mahdollisena aikaisempaa tiiviimpää turvallisuuspoliittista yhteistyötä läntisen sotilasliitto Naton kanssa Itämeren alueella. Venäjän entinen Suomen suurlähettiläs Juri Derjabin katsoo olevan tarpeen tiivistää sotilaallista yhteistyötä etenkin Itämeren laivastoharjoitusten ja tietoyhteyksien lisäämisen osalta.
Naton laajenemisen tuomia uhkia Venäjän turvallisuudelle tulisi Derjabinin mukaan vähentää lisäämällä luottamusta herättäviä toimia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etykin hengessä. Derjabinin mielestä aika voisi olla kypsä myös Venäjän osallistumiselle Naton rauhankumppanuusohjelman mukaisiin laivastoharjoituksiin Itämerellä.
Muita keinoja olisivat "kuuman linjan" perustaminen Kaliningradin sotilastukikohdan ja Itämeren valtioiden välille, sotilaskohteissa vierailut ja sotaharjoituksista tiedottaminen.
Nykyään Venäjän Eurooppa-instituutin Pohjois-Eurooppaan keskittyneen tutkimuslaitoksen johtajana toimiva Derjabin esitti näkemyksensä perjantaina Suomen Atlantti-Seuran järjestämässä Itämeren turvallisuutta käsittelevässä seminaarissa Helsingissä.
Tilaisuuteen osallistunut Naton Euroopan joukkojen komentajan poliittinen neuvonantaja Michael Durkee piti Derjabinin esitystä selvittämisen arvoisena. Hän vakuutti Naton suhtautuvan avoimesti Venäjän yhteistyöehdotuksiin.
Durkee korosti Naton pyrkimyksenä olevan turvallisuuspoliittisten ongelmien ratkaisu eikä sotilasliiton kasvattaminen. Naton laajeneminen ei Durkeen mukaan tarkoita sitä, että "Nato olisi paras tai ainoa vastaus kaikkien Euroopan valtioiden turvallisuustarpeille, tai että sen laajeneminen olisi itsetarkoitus".
Venäjälle riittää
ongelmia EU:ssakin
EU:n laajeneminen Baltiaan ei Derjabinin mukaan ole Naton kaltainen ongelma. Päinvastoin EU:n integraatio nähdään luonnollisena kehityksenä, joka tukee Venäjän yhteistyökehitystä Euroopan kanssa. EU:n uusien jäsenmaiden odotetaan mm. vilkastuttavan koko alueen taloudellista kehitystä.
Toisaalta kokemukset Suomen, Ruotsin ja Itävallan EU-jäsenyydestä osoittavat, että Venäjän kauppa myös kärsii tulleista ja muista kaupan rajoitteista. Venäläisten arvioiden mukaan menetykset viennissä ovat olleet vuosittain 15-20 prosentin eli 350 miljoonan dollarin luokkaa.
Ongelmaksi koetaan myös EU:n "sisälle" jäävän Kaliningradin alueen tulevaisuus. Eristyksiin jäävän alueen tavaraliikenteestä suuri osa joudutaan kuljettamaan Liettuan ja muiden uusien EU-maiden kautta.
Ehtona Venäjän yhteistyöhaluille on yhä myös venäjänkielisen väestön asema uusissa EU-maissa.
Terrorismi parantaa
yhteistyöhaluja
Suomen Atlantti-Seuran ja sen kattojärjestö ATA:n kaksipäiväinen "Baltic Security, Nato and the EU"-niminen seminaari alkoi Itämeren maiden edustajien alustuksilla alueen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Lähes kaikkien puheenvuoroissa tuotiin esiin näkemys, että terrorismiin liittyvät ongelmat parantavat edellytyksiä lisätä maiden välistä turvallisuspoliittista yhteistyötä. Tämän katsottiin merkitsevän myös Venäjän tiiviimpää osallistumista yhteisiin linjauksiin.
Seminaariin osallistuu yli sata Itämeren Atlantti-Seurojen jäsentä ja muuta asiantuntijaa. Lauantaina puheenvuoron käyttää mm. Naton tiedotusosaston puheenjohtaja Jamie Shea. STT-TIMO SIPILÄ