Rauhanomainen demokratiakehitys ei ole poissuljettu vaihtoehto Kirgisian tulevaisuutta pohdittaessa, yksikön päällikkö Antti Turunen Suomen ulkoministeriön Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksiköstä arvioi.
"Edellytyksen demokratiaan ovat olemassa. Instituutioita siihen suuntaan on rakennettu yli kymmenen vuoden ajan", Turunen toteaa.
Demokratialla on mahdollisuus Kirgisiassa varsinkin, jos maa ei ajaudu sisällissotaan tai laajaan anarkiaan.
Turusen mukaan näyttää siltä, että ainakaan poliisivoimat eivät ole tässä vaiheessa puuttumassa tilanteeseen.
Islam voi
olla uhka
Ongelmitta kehitys ei oikeille raiteille kuitenkaan ohjaudu. Maan klaanirakenne ja köyhyys eivät ole demokratialle ihanteellista kasvuympäristöä.
"Olosuhteet ovat vaikeat. Ilmeisesti juuri köyhyys oli nyt syntyneiden levottomuuksien liikkeelle paneva voima. Rakenteita pitäisi korjata", Turunen pohtii.
Demokratiakehitys riippuu Turusen mukaan paljolti uusien voimien ajatuksista. Ilmassa on kansannousun merkkejä.
Siihen viittaa esimerkiksi se, että kansanjoukot vapauttivat oppositiojohtaja Felix Kulovin vankeudesta.
Ainakin jonkinlaista kansansuosiota nauttivan Kulovin ympärille voi syntyä demokraattinen vaihtoehto, Antti Turunen arvelee.
Turunen muistuttaa, että Kirgisia on Etyjin jäsen, mikä sitoo maan periaatteessa eurooppalaisiin normeihin.
Yksi uhka Kirgisian demokratiakehitykselle on islam.
Maassa ei tosin rehota islamilainen fundamentalismi, mutta mahdotonta ei ole, että se saisi jalansijaa.
Rajanaapuri Uzbekistanissa toimi 1990-luvun lopulla IMU-liike, jolla oli fundamentalistisia piirteitä, ja Kirgisiassa asuu paljon uzbekkeja.
IMU:a pidetään kuitenkin nyt jo tuhottuna organisaationa.
"Potentiaalia islamin nousulle on kuitenkin olemassa", Turunen muistuttaa.
Etniset uhat
suuri vaara
Toisaalta Kirgisiassa on muun muassa IVY:n puitteissa terrorismin vastaisia elimiä, joilla voidaan hillitä mahdollista fundamentalistista kehitystä.
Toinen pinnan alla kytevä uhka ovat etniset ongelmat, joita kansainvälisen yhteisön on syytä seurata.
Kirgisialla ei ole merkittäviä luonnonvaroja, kuten öljyä, mikä vähentää maan strategista painoarvoa ja ulkovaltojen kiinnostusta puuttua laajemmin sen sisäisiin asioihin.