De­mo­kra­tia­ke­hi­tys vah­vis­tuu Tur­kis­sa

Turkki on aivan liian monimuotoinen ja moniarvoinen maa, jotta sen kehitys kääntyisi kohti poliittisesti radikaalia islamia.

Professori Binnaz Toprakin mukaan Turkissa on varsin vahva naisliike. Mieltään osoittavat naisjärjestöt saavat yleensä tahtonsa läpi.
Professori Binnaz Toprakin mukaan Turkissa on varsin vahva naisliike. Mieltään osoittavat naisjärjestöt saavat yleensä tahtonsa läpi.

Turkki on aivan liian monimuotoinen ja moniarvoinen maa, jotta sen kehitys kääntyisi kohti poliittisesti radikaalia islamia. Valtaan päässeet islamistiset puolueet muuttuvat aikaa myöten konservatiivisiksi puolueiksi, arvioi Bogazicin yliopiston professori Binnaz Toprak Istanbulista.

Toprak korostaa, että Turkki on ainutlaatuinen muslimimaa. Turkki on maallinen ja demokraattinen tasavalta, jolla on varsin moderni länsimainen lainsäädäntö.Toprak vieraili viikonvaihteessa Oulussa Oulun Suomi-Turkki-kulttuuriseuran vieraana.

Turkin perustuslakituomioistuin päätti viime kesänä olla kieltämättä hallitusvallassa olevaa AKP-puoluetta. Toprakin mukaan perustuslakituomioistuimen käsittely oli islamistiset juuret omaavalle puolueelle joka tapauksessa varoitus olla käyttämättä uskontoa poliittisena aseena.

Toprak on vakuuttunut siitä, että maan islamistiset puolueet eivät vaikuta maan demokratiakehitykseen. Siitä pitävät osaltaan jo huolen EU:n kanssa käytävät jäsenyysneuvottelut. Myös islamistiset puolueet tekevät työtä EU-jäsenyyden hyväksi. Toprak toivoo, että lainsäädännön yhteensovittamisessa EU kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota sukupuolten välisiin tasa-arvokysymyksiin.

Uskonnon ja politiikan suhde on puhuttanut Turkissa tasavallan alusta asti. Politiikka ja uskonto kietoutuvat vahvasti myös toisiinsa Turkkia viime aikoina ravisuttaneessa huivikiistassa. Toprakin mukaan parlamentin päätös pitää huivikielto voimassa on perusteltu. Jos huivin käytössä annettaisiin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa periksi, niin seuraavaksi käytäntöä vaadittaisiin virkanaisille, lääkäreille, opettajille jne.

Huivin käyttö on tällä hetkellä vahvasti politisoitunut asia. Pääministeri Receep Tayeep Erdoganin puoliso esiintyy julkisuudessa huivitettuna.

Kemalistien 1920-luvulla toteuttama länsimainen lainsäädäntö muutti radikaalilla tavalla naisten asemaa. Valitettavasti kemalistit ottivat lainsäädännössä mallia Sveitsistä ja Italiasta. Sen takia lainsäädäntöön jäi monia naisia sortavia elementtejä. Syrjiviä epäkohtia on viime vuosina korjattu julkisuuteen nousseiden kuohuttavien yksityistapausten myötä.

Naisten yhteiskunnallinen asema vaihtelee kuitenkin suuressa maassa paljon. Suurissa kaupungeissa hyvinkoulutetun keski- ja yläluokan naiset elävät länsimaista modernia ja tasa-arvoista elämää.

Tilanne muuttuu, kun siirrytään pieniin kaupunkeihin, kyliin ja maaseudulle. Turkissa naisten lukutaito on noin 81 prosenttia, kun miesten keskuudessa se on 96 prosenttia. Edelleen on tavallista, että maaseudulla tyttöjä ei panna kouluun, koska heidän työpanostaan tarvitaan kotona ja pelloilla. Naiset tekevät maaseudulla raskaat peltotyöt, kun miehet viettävät aikaansa kylien kahviloissa.

Yhteiskunnallisessa, talous- ja poliittisessa elämässä kouluttautuneet turkkilaisnaiset kohtaavat samanlaisen lasikaton kuin länsimaiset sisarensa. Esimerkiksi parlamentissa naisia on alle 10 prosenttia. Käytössä on listavaali ja listalle päästäkseen ehdokkaiden on maksettava puolueelle. Jostain syystä naiset ovat listalla aina viimeisinä.

Ilmoita asiavirheestä