Pääkirjoitus

Demokratiaa voi vielä parantaa

Eduskunnan juhlapäätös kansainvälisen tutkimuslaitoksen perustamisesta korostaa Suomen parlamentin uutta kansainvälistä roolia. Demokratiaa edistäisi kuitenkin enemmän se, että eduskuntavaalien piilevä äänikynnys poistettaisiin.

Eduskunnan juhlapäätös kansainvälisen tutkimuslaitoksen perustamisesta korostaa Suomen parlamentin uutta kansainvälistä roolia. Demokratiaa edistäisi kuitenkin enemmän se, että eduskuntavaalien piilevä äänikynnys poistettaisiin.

Eduskunnan satavuotisjuhlien päätapahtuma, torstain juhlaistunto, sujui Heidi Hautalan kohupuhetta lukuunottamatta täysin käsikirjoituksen mukaan. Eduskunta päätti puhemies Paavo Lipposen ja eduskuntaryhmien ällistyttävän lyhyiden puheiden jälkeen perustaa alaisuuteensa uuden, riippumattomaksi mainostamansa instituutin, joka keskittyy tutkimaan kansainvälisiä suhteita ja EU:hun liittyviä kysymyksiä. Laitoksen on määrä palvella eduskunnan lisäksi koko yhteiskuntaa.

Eduskunta korostaa päätöksellä kansainvälistä rooliaan, joka on sen satavuotisessa historiassa suhteellisen uusi asia. Pelkistäen voi sanoa, että satavuotias eduskunta on harrastanut kansainvälisiä asioita vasta noin neljännesvuosidadan, paneutunut niihin voimakkaammin vuodesta 1995 lähtien ja ottanut ne tosissaan vasta tällä vuosituhannella uuden perustuslain aikana ja sen turvin.

Tutkimuslaitoksen on määrä tuottaa eduskunnan ja suomalaisten käyttöön tietoa, joka auttaa Suomea suoriutumaan paremmin globalisaation haasteista. Instituutin sijoittumisesta eduskunnan alaisuuteen käytiin kipakkaa polemiikkia, mutta päätös on nyt tehty, eikä siihen kannata tuhlata ruutia enempää. Tämän jälkeen on syytä keskittyä seuraamaan instituutin henkilöratkaisuja ja tutkimustyön käynnistymistä. Instituutti voi lunastaa uskottavuutensa vain omalla työllään.

Eräät pienten puolueiden edustajat nostivat juhlaistunnossa esiin ongelman, josta on keskusteltu viime päivinä muutenkin paljon: eduskuntavaalien piilevän äänikynnyksen. Kuten tiedetään, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa puolue tai vaaliliitto voi tarvita läpimenoon jopa 15 prosenttia äänistä, kun Uudenmaan suuressa vaalipiirissä eduskuntaan pääsee alimmillaan kolmella prosentilla äänistä.

Sataa vuottaan juhliva eduskunta tekisi instituutin perustamista merkittävämmän palveluksen kansanvallalle, jos se pitäisi tiukasti kiinni aikaisemmista linjauksistaan. Eduskunta edellytti nimittäin viime vaalikaudella kahdesti eduskuntavaalien suhteellisuuden parantamista. Asiasta valmistui 2001 Lauri Tarastin toimikunnan mietintö, ja Paavo Lipposen hallitus otti kannan, että uudistukseen ryhdytään tällä vaalikaudella. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Suomi on yksi maailman vakaimpia demokratioita, ja kansanvalta toteutuu Suomessa suhteellisen hyvin piilevää äänikynnystä lukuunottamatta. Edustuksellista vinoutuneisuutta aiheuttava epäkohta pitäisi poistaa kiireen kaupalla, ja siinä olisi eduskunnan juhlavuodelle toinen suuri projekti.

Osavastuu piilevän äänikynnyksen poistosta kuuluu nimittäin eduskunnalle juuri siksi, että se on edellyttänyt epäkohdan korjausta jo kahdesti. Jollei hallitus näe aiheelliseksi toimia asiassa, eduskunnan pitää panna asioihin vauhtia lakialoitteen avulla. Eduskunnalta ja eritoten sen perustuslakivaliokunnalta on lupa odottaa samanlaista kaukonäköisyyttä ja sitkeyttä edustuksellisen demokratian parantamisessa kuin mitä se on osoittanut perustuslakien uudistajana.

Kansanvallan ongelma on myös äänestysprosentin lasku. Suomalaiset äänestivät satakunta vuotta sitten eduskuntavaaleissa ahkerammin kuin nykyisin. Piilevän äänikynnyksen poisto auttaa, mutta se ei ole ratkaisu perusongelmaan.

Pohjimmiltaan kai kyse on siitä, ettei poliittinen toiminta kiinnosta ihmisiä kuten ennen, kun hyvinvointiyhteiskunta on pitkälle kehittynyt eivätkä epäkohdat ole enää huutavia. Myös tavat vaikuttaa ovat muuttuneet internetin ja sähköpostin aikana. Tuloksia pitää saada heti. Neljän vuoden äänestyssykli on hidas.

Usein sanotaan, että eduskunta loitontaa omalla toiminnallaan itseään äänestäjistä. Se pitää paikkansa johonkin mittaan saakka, mutta on vain osatotuus. Kaiken kaikkiaan eduskunta on osoittanut sadan vuoden aikana olevansa demokratian vankka kivijalka, jonka valta on kasvanut melkoisesti viime vuosina. Talon pitäisi vain löytää uusia vuorovaikutustapoja malttamattomien nykyäänestäjien kanssa.