Kansalaistottelemattomuus on ohjelmajohtaja Seppo Niemelän mielestä merkki siitä, että suomalainen demokratia ei täysin toimi. Hän tähdentää, ettei demokratiaa laiteta kuntoon vain rukkaamalla vaalijärjestelmää.
Edustuksellinen demokratia on Niemelän mielestä järjestelmänä edelleen käyttökelpoinen. Hänen mukaansa demokratiaa on säännöllisesti huollettavaa ja kansalaisille on tarjottava muitakin vaikuttamiskanavia kuin vaaleissa äänestäminen.
Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa vetävä keskustataustainen Niemelä patistaa puolueita katsomaan peiliin.
"Puolueista voi tulla helposti etuoikeutettu aatelisto, joten on tärkeätä taata mahdollisuus uusille haastajille ja liikkeille."
Demokratia-
keskustelu viriää
"Kansalaisyhteiskunnan merkitys on nähty nyt aivan uudella tavalla", Niemelä korostaa ja toteaa, ettei edes 1990-luvun alussa voitu kuvitella, että hallitus aloittaisi ohjelman kansalaisvaikuttamisesta ja demokratiasta.
Niemelän mukaan 1970-luvulla virinnyt ja nopeasti lopahtanut demokratiakeskustelu oli tuskallinen kokemus. Hän arvioi, ettei siihen silloin oltu valmiita. ¨
"Olemme siirtyneet nyt normaaliin tilaan, jossa pystytään puhumaan avoimesti demokratiasta."
Niemelä ei lupaa valmiita reseptejä. Vajaan kuukauden valtion virassa olleella ohjelmajohtajalla ei ole tarjota vielä konkretiaa.
"Valtion pitää olla nöyrä, koska kansa ohjaa valtioita eikä valtio voi alkaa kertoa kansalle, mitä pitää tehdä. Ohjelman tehtävänä on herättää keskustelua ja tutkimusta."
"Demokratia kehittyy vapaaehtoisessa kansalaisjärjestötoiminnassa. Jos kansalaisyhteiskunta ei toimi, niin ei siellä myös demokratia toimi."
Niemelä tähdentää, että kansalaistottelemattomuutta on sekä tervettä että epätervettä lajia. Häneltä ei varmasti heru ymmärrystä aktivistien turkistarhaiskuihin ja muihin väkivaltaisiin tekoihin "hyvän asian puolesta".
Niemelä pitää periaatteessa hyvänä, että nuoret osallistuvat yhden asian liikkeisiin. Hän luottaa, että kansalaisliikkeiden pohjalta useille nuorille kasvaa tarve laajempaan ja terveempään poliittiseen toimintaan.
Puolueilla
heikot resurssit
"Puolueilla on pohtimasta, miten ne pystyvät herättämään kansalaiskeskustelua tärkeistä aiheista ja kanavoimaan niitä päätöksentekoon", Niemelä toteaa.
"Onko puolueilla toimintaansa riittävät taloudelliset resurssit", Niemelä kysyy.
Hän muistuttaa, että eduskuntakoneiston rahoitusta on lisätty viime vuosina suhteessa enemmän kuin puolueiden. "Uudet välineet ovat todella hyviä, mutta tulevaisuuden demokratia ei saa olla pelkkää nettidemokratiaa. Tärkeää on myös poliitikkojen ja kansalaisten kasvotusten tapahtuvaa keskustelu", Niemelä korostaa."
Hän ei innostu internetin kautta tapahtuvasta äänestämisestä valtiollisissa vaaleissa.
"Jos vaalit ovat demokratian tärkeä mittari, niiden on toimittava luotettavasti. Meille on tärkeätä vaalisalaisuuden säilyminen. Kuka netissä lopulta äänestää tai kuka on äänestäjän selän takana."
Niemelän mielestä äänestysprosentin tippuminen alle 60 prosentin vuoden 2000 kunnallisvaaleissa oli shokki. "Se on merkki, jota kannattaa huolella seurata."
Niemelän mukaan tavoitteena voisi olla, että äänestysaktiivisuus olisi vähintään 75 prosenttia.
Suhteellisuus ei
kaikkialla toimi
"En ole vaaliasioiden ekspertti", Niemelä toppuuttelee kysymystä, mitä muutoksia vaalijärjestelmä kaipaisi. Hän tunnustaa, että suhteellisuuden toteutumisessa on ongelmia.
Vaalipiirien väliset kokoerot ovat johtaneet piilevien äänikynnysten suureen vaihteluun. Uudeltamaalta saa kansanedustajapaikan kolmen prosentin ääniosuudella, kun Lapissa tarvitaan reilut 12 prosenttia.
"Merkittävät äänimäärät saattavat jäädä huomioimatta. Toisaalta on kysymys siitä, pirstoisivatko nykyiseen vaalijärjestelmään tehtävät muutokset nykyistä puoluekenttää", Niemelä pohtii.
Oikeusministeriö asettanee lähiaikoina toimikunnan miettimään jälleen kerran vaalijärjestelmän uudistamista.