Viron uudenkin hallituksen muodostaa maata kymmenen vuotta johtanut oikeistolainen reformipuolue. Vaikka puolue menetti kolme paikkaa, 30 edustajallaan se onnistui saamaan suurimman puolueen aseman 101-paikkaisessa riigikogussa eli parlamentissa.
Parhaiten menestyivät kaksi pientä protestipuoluetta, vapaapuolue ja perussuomalaisten kaltainen konservatiivinen kansapuolue. Kumpikin ylitti viiden prosentin äänikynnyksen. Ne saivat yhteensä 15 edustajapaikkaa.
Suurimpana voittajana on aiheellista pitää kuitenkin demokratiaa, sillä viimeistään näiden vaalien perusteella parlamentaarisen järjestelmän voi sanoa saavuttaneen vakiintuneen aseman Virossa. Puoluejärjestelmä toimii eikä ole enää yhtä altis epävakautta tuoville heilahteluille kuin vuonna 1991 tapahtuneen uuden itsenäistymisen alkuaikoina.
Viron poliittinen kenttä jakautuu kahteen melko lailla yhtä vahvaan pääsuuntaan: oikeistoon ja keskustaan. Oppositiossa oleva keskusta sai yhden lisäpaikan, mutta jäi 27 edustajallaan toiseksi.
Kolmantena tulevat hallitusvastuun reformipuolueen kanssa jakaneet sosiaalidemokraatit. He kärsivät kunnon selkäsaunan, hävisivät neljä paikkaa ja jäivät näin entistä kauemmas kärkikaksikosta.
Sosiaalidemokraatteja suuremman tappion koki oikeistolainen Isänmaan ja Res Publikan liitto, jonka paikkamäärä romahti 23:sta 14:ään.
Keskustaa johtaa Viron toisen itsenäisyyden ajan maan näkyvimpiin poliitikkoihin kuulunut Edgar Savisaar. Hän oli keskeisiä henkilöitä jo kansanrintamassa, joka astui valtaan Neuvostoliiton hajottua.
Näissäkin vaaleissa Savisaar oli ääniharava yli 25 000 äänellä reformipuolueen puheenjohtajan, pääministeri Taavi Rõivasin äänisaaliin jäätyä alle 16 000:n.
Keskusta on pitkälti särmikkään ja kiisteltynä henkilönä koetun johtajansa vanki. Savisaaren kannatus on suurinta venäjänkielisillä alueilla. Se ei ole pelkästään ansio näinä aikoina, jolloin turvattomuus Virossa on lisääntynyt Venäjän Ukrainan-toimien vuoksi.
Turvallisuus nousi talouden ohella parlamenttivaalien pääkysymykseksi. Reformipuolue on korostanut Viron kiinteää yhteyttä länteen ja sotilasliitto Natoon. Turvallisuuspolitiikan merkitystä kuvaa hyvin se, että reformipuolueen listoilta meni läpi komein äänisaalein kaksi entistä puolustusvoimien komentajaa.
Uutta hallitusta rakentamaan lähtevä Taavi Rõivas on ottanut tavoitteeksi Viron johdattamisen uudeksi Pohjoismaaksi.
Viron perusongelmana on tällä hetkellä se, että ammattitaitoista väkeä muuttaa maasta parempien ansioiden perässä. Toisaalta Viro vetää puolueensa yrityksiä edullisten palkka- ja verokustannusten voimalla.
Pohjoismaiseen elintasoon Virolla on vielä pitkä matka. Kehitysvauhti on ollut valtava, kun ottaa huomioon, miltä tasolta Viro lähti toisen itsenäistymisen alkaessa. Sitä taustaa vasten tavoite on mahdollista saavuttaa.
Pääkirjoitus