Suomalaisista 55 prosenttia uskoo vielä demokratian toimivuuteen. Tulos ilmenee tällä viikolla julkistetusta TNS Gallupin puolueiden tilauksesta tekemästä mielipidemittauksesta. Usko kuitenkin horjuu selvästi.
Demokratian kannalta huolestuttavaa on ei-uskovaisten osuuden voimakas kasvu lyhyessä ajassa. Puolessa vuodessa - huhtikuusta loka-marraskuuhun - epäilijöiden osuus kohosi 24:stä 35:een prosenttiin.
Poliittisia puolueita pidetään demokratian peruspilareina. Pilarit ovat pahasti murenemassa kansan silmissä, sillä vain 30 prosenttia luottaa siihen, että ihmisten ääni kuuluu puolueiden kautta. Epäilevien joukko kasvoi 39:stä 59:ään prosenttiin.
Ihmisten luottamus demokratian toimivuuteen Euroopan unionissa on vielä monin verroin heikompi. Vain viidennes vastaajista uskoo EU:n demokratiaan.
Mielipidemittausten tulosta on pidettävä vakavana oireena demokratian pahoinvoinnista. Toki päätöksentekojärjestelmää on aina arvioitu kriittisesti, mutta näin merkittävän epäluottamuksen kasvun lyhyessä ajassa pitäisi herätellä päättäjiä.
Vaikka mielipidemittaus kuvaa varsin epämääräisesti ihmisten suhdetta demokratiaan, se antaa jotain osviittaa siitä, miten viimeaikaiset poliittiset tapahtumat on koettu. Niitä voidaan arvioida sekä demokratian menettelytapojen että politiikassa saatujen tulosten perusteella.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen osa kansalaisista pettyi, kun vaalien suurin voittaja perussuomalaiset jättäytyi hallituksen ulkopuolelle. Perussuomalaisten varjo heijastui uuden hallituksen rakentamiseen ja on ollut taustavaikuttajana poliittisissa päätöksissä hallituksen syntymisen jälkeen.
Pitkään venähtäneet hallitusneuvottelut, jotka välillä kariutuivat ja johtivat neuvottelijoiden nokitteluun, olivat omiaan tympäännyttämään kansalaisia.
Kokonaan oma lukunsa on EU ja euromaiden kriisi, jotka ovat varastaneet pääosan nykyisen hallituksen alkutaipaleesta.
Päätöksenteko Euroopan unionissa on ollut hukassa, samoin demokratia. Kansalaisille EU on näyttäytynyt Saksan ja Ranskan puuhasteluna markkinavoimien temmellyksessä.
Kun otetaan huomioon, mitä ihmiset odottavat päättäjiltä, mielipidemittauksen tulos ei ole yllättävä. Ihmiset kokevat arkisten ongelmien jääneen liian vähälle huomiolle. Päättäjien olisi toivottu paneutuvan enemmän syrjäytymiseen, rikollisuuteen, työttömyyteen, hintojen nousuun ja kunnallisiin palveluihin.
Kun tähän liitetään vielä edellisten eduskuntavaalien vaalirahoitussotkujen oikeudenkäyntien pysyminen julkisessa keskustelussa, ei ole ihme, että kansalaiset epäilevät poliittisen järjestelmän kykyä toimia ihmisten hyväksi.
Uskoa demokratiaan ei palauteta poppakonsteilla, vaan se tapahtuu vain sitä kautta, että ihmiset kokevat voivansa oikeasti vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Se on pitkä ja vaikea tie ja vaatii erilaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä.