Äänestäjät Irakissa uhmasivat väkivaltaa sunnuntaina pidetyissä historiallisissa vaaleissa. Alustavien arvioiden mukaan 60-70 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä kävi uurnilla valitsemassa 275-paikkaista väliaikaista kansalliskokousta. Ääntenlaskun arvioidaan valmistuvan viikon sisällä.
Tuollainen osanotto olisi kohtuullinen jopa Suomessa, joka on sentään vakiintunut demokratia. Irakin sekasortoisissa oloissa sitä voi pitää huikeana. Suurin osa äänioikeutetuista osoitti päättävästi pyrkimystään rauhanomaiseen yhteiskuntaan. Heillä olikin ensimmäinen mahdollisuus yli 50 vuoteen käyttää vapaasti äänioikeutta.
Osanotto jäi vaisuksi vain kolmessa maakunnassa, joissa sunnimuslimit ovat enemmistönä. Niillä alueilla painostus pysyä pois uurnilta oli ankarinta. Siitä seuraa väistämättä vinoumaa shiiamuslimien ja kurdien hyväksi. Muun muassa EU muistutti maanantaina, että sunnien osuus perustuslain suunnittelussa pitää turvata. Valittu parlamentti valmistelee perustuslakiluonnoksen 15. elokuuta mennessä.
Irakin syrjäytetty diktaattori Saddam Hussein on kotoisin sunnimuslimien alueelta Tigritistä. Hän piti huolen siitä, että vähemmistönä olevat sunnit pitivät hallussaan kaikkia merkittäviä valtiollisia tehtäviä. Sunnien ääriaineksien keskuudessa Saddamin syrjäyttäminen herättikin selkeimmin närää.
Vaikka turvatoimet olivat tiukkoja, vaaleja terrorisoivat ryhmittymät onnistuivat tekemään monta veristä hyökkäystä. Silti äänestysjonoissa olleet vaativat myös pommi-iskun kohteina olleiden vaalipaikkojen edessä äänestyksen jatkamista.
Vaikka surmaa kylvävissä ryhmittymissä on paljon irakilaisia, heitä on vaikea sanoa amerikkalaismiehittäjiä vastustaviksi vapaustaistelijoiksi tai edes väliaikaishallintoa vastustaviksi kapinallisiksi. Väkivaltaa harjoittavien äärijärjestöjen riveissä on paljon myös rajojen ulkopuolelta tulleita muslimitaistelijoita.
Tavallisten irakilaisten enemmistölle väkivaltaiset ryhmittymät edustavat uhkaa, valittu väliaikainen kansalliskokous suurta mahdollisuutta tiellä demokratiaan. Perustuslain valmistelun ohella parlamentti valitsee maalle presidentin ja kaksi varapresidenttiä. Valitun on saatava parlamentissa kahden kolmasosan tuki.
Presidentin ja ja hänen varamiestensä asema on vahva. He nimittävät pääministerin ja hallituksen. Jos uusien lainsäätäjien työ onnistuu, uusi parlamentti valitaan joulukuun 15. päivään mennessä. Irakin demokratia ottaa haparoivia ensiaskelia, mutta horjahtamisen vaara on vielä suuri.
paakirjoitus@kaleva.fi