De­mo­kraat­tien yh­teis­työ kat­kol­la

Martti Ahtisaari on ollut viikon nimi Serbiassa, ja hänen perjantaina tuomansa Kosovon statusta koskevan ehdotuksensa sisältöä oli arvailtu jo pitemmän aikaa.

Martti Ahtisaari on ollut viikon nimi Serbiassa, ja hänen perjantaina tuomansa Kosovon statusta koskevan ehdotuksensa sisältöä oli arvailtu jo pitemmän aikaa.

Perinteinen poliittinen viikkolehti NIN kysyi "Miten selvitä hengissä Ahtisaaresta?"-otsikon alla, miten tulla toimeen ehdotuksen kanssa, ja pystyvätkö presidentti Boris Tadic ja pääministeri Vojislav Kostunica ehdotuksen jälkeen tekemään yhteistyötä ja muodostamaan uuden hallituksen.

Serbiaa huolestuttaa se, ettei ehdotuksessa mainita Serbian suvereniteettia Kosovon yli, vaikkei siihen myöskään ole suoraan kirjattu itsenäisyys-termiä.

Serbian poliittinen johto ja parlamentti ovat uuden perustuslain kautta ilmoittaneet, että Kosovo tulee olemaan aina Serbian oleellinen osa. Tästä moneen kertaan vahvistetusta politiikasta pitävät kiinni kaikki poliitikot, myös presidentti Tadic, jolle Ahtisaari luovutti luonnoksensa.

Kostunica kieltäytyi vastaanottamasta Ahtisaarta ja sanoi syyksi sen, ettei eroavalla hallituksella ole enää mandaattia tällaisten asioiden hoitoon.

Tämä loitontuminen maan kannalta polttavimmasta kysymyksestä on aiheuttanut voimakasta arvostelua Belgradissa.

Jopa äärikansallismielisen radikaalipuolueen vt. johtaja Tomislav Nikolic kutsui tätä strutsimaiseksi pään hiekkaan piilottamiseksi vaatien pääministeriä - jos tällä on sankarimieltä - kertomaan Serbian ehdottoman kannan silmätysten YK:n pääsihteerin erityisedustajalle Ahtisaarelle.

Alueen - 15 prosenttia maan pinta-alasta - menetys koskee Serbiaan niin kovasti, ettei serbivähemmistön aseman kaavailtu turvaaminen tuskaa lievennä.

Belgrad ei usko vakuutteluihin monietnisyyden säilymisestä, vaan pelkää alueen itsenäistyessä massapakoa varsinkin Keski- ja Etelä-Kosovon enklaaveista.

Pääministeri Kostunican johtaman DSS-NS-koalition periaatekanta aiheutti suuren hämmingin muiden puolueiden keskuudessa, etenkin kun siinä uhattiin vakavilla seuraamuksilla Serbian ja sellaisten valtioiden välisiin suhteisiin, jotka tunnustaisivat Kosovon.

Demokraattisen rintaman muut johtavat puolueet Demokraattinen puolue DS ja G17 Plus eivät halua joutua konfliktiin EU:n eivätkä USA:n kanssa. Ne ovat ilmaisseet selkeän kannan, etteivät halua uhrata Serbian eurooppalaista tulevaisuutta Kosovon vuoksi eivätkä saattaa maata uuteen eritykseen.

Ne pitävät kuitenkin samalla kiinni siitä, ettei Kosovon irtoamista voida sallia, ja vaativat kompromissiratkaisua.

Ilmoita asiavirheestä