Yhdysvaltain demokraattipuolueen presidenttiehdokkuutta tavoittelevien eturivi on ryhtynyt vaimentamaan lupauksia Irakissa olevien amerikkalaisjoukkojen pikaisesta kotiuttamisesta.
Sekä kisaa tällä hetkellä johtava Hillary Clinton, että toisella sijalla oleva Illinoisin afroamerikkalainen senaattori Barack Obama kertoivat lauantaina Iowan Des Moinesissa, että amerikkalaisjoukot on pidettävä jossain laajuudessa Irakissa monta vuotta tästä eteenpäin. Näin he tosiasiassa tyrmäävät oman puolueensa kongressissa esittämät vaatimukset joukkojen pikaisesta kotiuttamisesta.
Clintonin mukaan joukkoja tarvitaan myös tulevina vuosina ainakin niin paljon, että niillä pystytään estämään terroristien mahdollisuudet käyttää Irakia tukikohtanaan ja pitämään kurdien asuttama maan pohjoisosa rauhallisena.
Barack Obamakaan ei suostunut määrittelemään tarvittavien amerikkalaisjoukkojen määrää, mutta sanoi niitä joka tapauksessa tarvittavan hamaan tulevaisuuteen turvaamassa amerikkalaisia diplomaatteja ja amerikkalaisyritysten työntekijöitä, sotaan terroristeja vastaan ja irakilaisjoukkojen kouluttamiseen.
Demokraattien johtavien presidenttitarjokkaiden mielipiteet asettuvat selkeään ristiriitaan kongressin demokraattien kanssa. He ovat jo useaan kertaan äänestäneet amerikkalaisjoukkojen nopean kotiuttamisen puolesta vaatimalla muun muassa joukkojen määrärahojen leikkaamista niin, että Pentagonin olisi pakko aloittaa vetäytyminen jo muutaman kuukauden kuluessa. Presidentti Bush on käyttänyt veto-oikeuttaan jokaista kotiuttamismääräaikoja sisältänyttä lakiehdotusta vastaan.
Ehdokkaat tietävät, että mahdollisen vaalivoiton jälkeen heidän olisi pidettävä kiinni vaalilupauksista ja joukkojen nopea vetäminen johtaisi todennäköisesti Irakin sisällissodan rajuun syvenemiseen ja eskaloitumiseen. Tuntien äänestäjien lyhyen poliittisen muistin sekä Hillary että Obama pelkäävät, että republikaanit onnistuisivat tällöin sysäämään syyn koko Irakin katastrofista seuraavan demokraattipresidentin niskaan.