Torstaina Yhdysvaltain kongressin enemmistönä aloittaneet demokraatit ovat ensimmäisenä hankkeenaan ajamassa läpi lakia, joka vähentää huomattavasti erilaisten lobbarien ja heidän taustaryhmiensä mahdollisuuksia lahjoa kongressin jäseniä.
Demokraattien lakihanke on suoraa seurausta siitä, että merkittävä osa marraskuussa äänestämässä käyneistä amerikkalaista oli sitä mieltä, että uuden kongressin tärkein tehtävä on korruption kitkeminen Capitol-kukkulalta.
Eiliseen asti edustajainhuoneen enemmistöä 12 vuotta hallinneet republikaanit ehtivät valtakaudellaan sotkeutua kymmeniin erilaisiin lahjusskandaaleihin, joiden seurauksena muun muassa edustajainhuoneen aikaisempi republikaanien ryhmänjohtaja Tom DeLay joutui viime vuonna luopumaan ensin paikastaan ja lopulta myös ehdokkuudestaan.
DeLay odottaa parhaillaan oikeudenkäyntiä syytettynä lahjusten otosta sekä laittoman vaalirahoituksen junailusta valikoiduille puolueensa ehdokkaille.
Demokraattien lakiehdotus kieltää kongressin jäseniltä kaikkien lahjojen, aterioiden ja matkojen vastaanottamisen lobbareilta ja heidän asiakkaltaan. Muiden tarjoamat matkat on ehdotuksen mukaan hyväksytettävä kongressin erityiskomitealla ennen niiden toteuttamista, ja kongressiedustajien ja senaattorien on laadittava niistä perinpohjainen selvitys 15 päivän kuluessa jälkeenpäin.
Samalla tähän asti suosittu kongressin jäsenten matkailu yksityisillä suihkukoneilla niiden omistajien piikkiin kielletään kokonaan.
Demokraatit haluavat puuttua myös Yhdysvalloissa suosittuun siltarumpupolitiikkaan vaatimalla vastaisuudessa julkisen selvityksen jokaisesta tietylle alueelle kohdistuvasta verohelpotuksesta tai määrärahasta ja sellaista ehdottaneen senaattorin tai kongressiedustajan kytkoksestä hankkeen edunsaajiin.
Lisäksi demokraattien lakihankkeessa on tiukasti rajoitettu entisten kongressiedustajien, senaattorien tai heidän henkilökuntansa mahdollisuutta siirtyä lobbausfirmojen palvelukseen.
Pisteenä i:n päälle demokraatit ovat ilmoittaneet haluavansa viimeistään maaliskuussa perustaa puolueista riippumattoman liittovaltion viraston, jonka tehtävä on valvoa kongressin eettisten normien noudattamista.
Vaikka demokraattien nyt ajama etiikkareformi menee pidemmälle kuin yksikään aikaisempi yritys rajoittaa Washingtoniin pesiytynyttä korruptiota, sekään ei tarjoa lääkettä Yhdysvaltain kuuluisan dollaridemokratian kaikkein näkyvimmän ilmenemismuodon eli vaalirahoituksen epäkohtiin.
Vaikka yritysten ja rikkaiden kansalaisten suoraan ehdokkaille antaman vaalituen määrää on 2000-luvulla monin tavoin rajoitettu ja se kulkee nykyään erilaisten muodollisesti ehdokkaista riippumattomien vaalikomiteoiden kautta, näilläkään järjestelyillä ei ole kyetty estämään lahjoittajien perimmäistä tarkoitusta, poliitikkojen saattamista pysyvään kiitollisuudenvelkaan heitä kohtaan.