Oulu Kaikki Suomen olemassa olevat vanhusten hoitopaikat voidaan parinkymmenen vuoden päästä täyttää dementikoilla. Näin ennustaa Oulun yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen professori Petri Pulli Oulussa alkuviikosta pidetty JAFI'09-seminaarissa, joka etsii suomalaisten ja japanilaisten alan huippuasiantuntijoiden kanssa ratkaisuja aktiiviseen ja onnelliseen vanhenemiseen.
Oulun yliopisto tekee yhteistyötä Kioton yliopiston kanssa muistihäiriöisten ohjaavan ympäristön tutkimuksessa.
"Tämän hetkisellä kehityksellä vuoteen 2030 mennessä kaikki Suomen hoitopaikat voidaan täyttää dementikoilla", väläyttää Pulli.
Tällä hetkellä Suomessa on dementikkoja lähes 80 000.
Molemmissa maissa vanhusväestön osuus on kansainvälisesti katsoen suurimpia. Suomessa sodan jälkeen syntyneen suurten ikäluokkien ikääntyminen tulee aiheuttamaan lisää vaatimuksia ja tarpeita vanhustyön vaatimuksiin. Ja molemmissa maissa nykyisellä terveydenhuoltosysteemillä vanhusten pää lahoaa ennen kroppaa.
Sekä Japanissa että Suomessa joudutaan lähivuosina painiskelemaan yhä enemmän laadukkaan vanhustyön haasteissa.
Molemmissa maissa on aloitettu tutkimus- ja kehitystyö vanhenemisen haasteisiin vastaamiseen.
"Sillä, että vanhukset pärjäisivät kotona parikin vuotta nykyistä pitempään, olisi merkittävä vaikutus vanhusten hyvinvointiin.
Läsnä-äly auttaa
Pitkälle kehitetty tieto- ja viestintätekniikka on yksi keino vastata dementoitumassa olevien tai jo dementoituneiden vanhusten tarpeisiin."Vanhusten elinympäristöön voidaan sijoittaa älykkäitä palveluita auttamaan ja ohjaamaan vanhusten arkielämää", Pulli kertoo.
Ubiikkilaitteiden avulla vanhusten ympäristöön tuodaan niin sanottu läsnä-äly, joka pystyvät kommunikoimaan ihmisten kanssa, mutta myös keskenään.
Dementoituneen vanhuksen rutiinit ovat pirstoutuneita ja niihin tulee katkoksia. "Vanhus voi esimerkiksi unohtaa, mitä on tekemässä ja kävellä edestakaisin", Pulli kertoo. "Tai vanhus toistaa tekemäänsä yhä uudestaan. Hän voi esimerkiksi sammuttaa valoja useita kertoja", Pulli toteaa.
Käytännössä läsnä-äly mahdollistaa vanhuksille ohjaavan ympäristön. Läsnä-äly antaa vanhukselle vinkkejä siitä, mitä vanhus on tekemässä seuraavaksi. "Jos on vaikka syömässä, niin ruokailuvälineet kertovat välkkymisellään, että nyt olisi aika pistää sapuskaa lisää suuhun", Pulli kertoo.
Mikä tahansa arkielämän esine voi olla älykäs ja auttaa.
Jotta läsnä-äly voisi toimia oikein, täytyy jokaisesta vanhuksesta rakentaa niin sanottu prosessikirjasto eli malli, josta löytyy tieto vanhuksen päivittäisistä rutiineista.
Toinen vanhuksia koskeva ongelma-alue on kaatumiset ja putoamiset sekä luunkatkeamiset, jotka helposti johtavat laitoskierteeseen. Nämä ovat isoja ongelmia sekä Japanissa että Suomessa.
Tällä hetkellä tutkitaan myös sitä, miten tulevaisuudessa vanhusten kaatumisia tullaan tunnistamaan paremmin.
"Kehitteillä on vanhusten vaatteisiin liitettäviä samankaltaisia turvatyynyjä kuin autoissa on nykyään. Vanhuksen kädessä oleva ranneke tunnistaa, milloin vanhus on kaatumassa, jolloin turvatyyny laukeaa", Pulli kertoo.
Kaatumisten ehkäisyllä pystytään estämään vanhuksen joutuminen kalliiseen laitoskierteeseen. "Pieni luunmurtuma voi johtaa laitostumiseen, kun murtuman parannuttua ei vanhuksella olekaan enää tarvittavaa lihaskuntoa", Pulli toteaa.