Dementiaa sairastavien määrä lisääntyy Suomessa jatkuvasti. Viime vuonna keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairasti noin 79 700 ihmistä. Vuonna 2010 dementikkoja arvioidaan olevan jo noin 91 400.
Dementian lisääntyminen liittyy väestön ikääntymiseen, mutta se ei ole ikääntymisen väistämätön seuraus. Muisti heikkenee ihmisen vanhetessa aina jonkin verran, mutta heikkenemisen voimakkuuteen voi vaikuttaa merkittävästi elintavoilla.
Professori Hilkka Soininen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta pohtii muistihäiriöiden ennaltaehkäisyä torstaina julkaistavassa kirjassa Muistihäiriöt ja dementia. Lähinnä terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitettuun kirjaan on koottu yksiin kansiin uusinta tietoa dementiasta, sen hoidosta ja ennaltaehkäisystä.
Soinisen mukaan dementian puhkeamista ehkäisevät muun muassa aktiiviset harrastukset, korkea koulutus ja terveelliset ruokailutottumukset.
"Hyödylliset harrastukset voivat olla monenlaisia: nikkarointia, ristisanoja, vaikeita käsitöitä, lukemista. Ne ovat paljon parempi vaihtoehto kuin passiivinen television katselu tai keskustelujen kuuntelu", kertoo Soininen.
Koulutustason vaikutusta dementiaan on vaikea erotella muista tekijöistä, mutta Soinisen mukaan koulutuksella on todettu olevan vaikutusta taudin puhkeamiseen.
"Koulutus lisää synapsien määrää aivoissa, mikä näyttää suojaavan dementialta. Toisaalta koulutus on vain yksi merkki siitä, että päätä on käytetty pienestä pitäen", sanoo Soininen.
Aina parhaatkaan elintavat eivät kuitenkaan riitä dementian ehkäisyyn, sillä taipumus sairastua on osittain perinnöllinen. Kolmasosa suomalaisista kantaa sairastuvuusriskiä lisäävää geeniä.
Jos geenin on saanut vain toiselta vanhemmalta riski sairastua on normaaliin verrattuna kolminkertainen. Jos geenin on saanut molemmilta vanhemmilta, sairastumisriski on 15-kertainen.
Dementiassa ihmisen älylliset toiminnot heikkenevät sairauden tai puutostilan takia nopeasti ja yleensä myös pysyvästi. Kaksi kolmasosaa dementiatapauksista johtuu Alzheimerin taudista, jota ei voi parantaa.
