Sosialidemokraattinen puolue jatkaa kovan retoriikan linjallaan kuin vaalit olisivat aivan ovella.
Demaripuheenjohtaja Jutta Urpilainen kajautti maanantaina jo ehdot puolueen hallitukseen menolle. Työllisyysmäärärahoja on nostettava, samoin pääomatulojen verotusta. Ne eivät yllätä. Molemmat sopivat demarien peruslinjaan kuin hanska käteen.
Kolmas Urpilaisen sanelema ehto hallitustyöskentelylle on se, ettei seuraava hallitus leikkaa työeläkkeitä.
Häneltä myöhemmin tivattuna Urpilainen oli tarkentanut, etteivät demarit ole mukana hallituksessa, joka aikoo nostaa eläkeikää. "Näin sen voi tulkita", hän vahvisti Helsingin Sanomien toimittajalle.
Urpilaisen asettama kolmas ehto hallitustyöskentelyyn osallistumiselle on yksinkertaisesti hölmö. Hän joutuu tovereineen nielemään sen vielä monta kertaa etenkin, jos vaalitulos avaa ovet hallitusneuvotteluihin.
Suomen väestörakenteen kehitys ei ole poliittis-ideologinen kysymys, ei liioin Etelärannan herrojen konjakkihuuruissaan keksimä nokkela tapa kyykyttää työtätekevää rahvasta.
Kyse on matemaattisesta väistämättömyydestä. Ikäluokat pienenevät siihen tahtiin, ettei suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kohta pidetä kasassa millään verorasituksella saatikka velanotolla.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan pelkkä ikärakenteen muutos aiheuttaa kunnallisveroon noin seitsemän prosenttiyksikön korotuspaineen vuoteen 2030 mennessä, jollei mitään tehdä.
Suurin osa Suomen kunnista on oikeastaan jo nyt pelkkiä terveydenhuollon ja opetuksen hallintoyksikköjä. Melkein kaikki rahat, veroilla hankitut ja lainatut, kuluvat näiden kahden sektorin tehtävien hoitamiseen. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) toivoi sunnuntain haastattelutunnillaan radiossa, että nykyinen hallitus kykenisi tekemään päätöksiä, joilla työuria pidennetään loppupäästään.
Keskustassa on luettu ajan merkit oikein. Viivyttelyyn ei ole aihetta - eikä aikaakaan.
Olisi kohtuullista kuulla demareilta, miten Suomen väestön ikääntymisestä väistämättä aiheutuvaa julkisen talouden rasitusta vähennetään ilman työurien pidentämistä eli käytännössä eläkeiän nostamista. Pääomatulojen tai ansiotulojen verotusta kiristämällä ei päästä juuri alkua pidemmälle.
Vaihtoehdot ovat vähissä. Veroja on pakko korottaa lähivuosina jo sen takia, että kohta kahden vuoden mittaisen rajun talouslaman takia valtio velkaantuu huimaavalla vauhdilla.
Kunnissa talous meni kuralle jo ennen laskusuhdannetta, vaikka sitä ennen kansantalous nautti ennätyksellisen pitkästä nousukaudesta.
Demarit hakevat vimmatusti vaalivoittoa, kuten jokainen muukin puolue. Hurskastelu ja populismi ovat vain tällä kertaa päässeet niskan päälle puolueessa, jolla on kiistattomat ansiot suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa.
Vaikka politiikka on mielikuvien luomista, realiteettien tajusta on apua siitäkin.