SDP:n piirijärjestöjen puheenjohtajat pitävät tervetulleena ulkoministeri Erkki Tuomiojan päätöstä lähteä tavoittelemaan puolueen puheenjohtajuutta.
SDP:n piirijohtajat ovat kuitenkin vielä varovaisia ottamaan kantaa siihen, kenestä puolueen puheenjohtaja ensi kesänä pitäisi tehdä. Useimmat ilmoittavat odottavansa pääministeri Paavo Lipposen ilmoittautumista.
STT tavoitti soittokierroksellaan perjantaina kaikki SDP:n 15 piirin puheenjohtajat. Pääministeri Paavo Lipposen puheenjohtajuuden puolesta liputti enemmän tai vähemmän avoimesti viisi piirijohtajaa: Helsingin Kari Piimies, Varsinais-Suomen Mikko Sedig, Etelä-Savon Airi Haatainen, Satakunnan Pertti Rajala ja Kymen Hannu Äikäs.
Viimemainittu kuitenkin korosti, ettei hänen tukensa Lipposelle tarkoita, että hän olisi Tuomiojaa vastaan. Muut eivät halunneet joko ilmoittaa kantaansa tai sanoivat odottavansa muiden ehdokkaiden, varsinkin pääministeri Paavo Lipposen omaa ilmoittautumista, jota toivottiin kautta linjan.
Ensimmäisenä puheenjohtajakilpaan ilmoittautunutta ulkoministeri Tuomiojaa ei nostanut suoraan omaksi puheenjohtajaehdokkaakseen yksikään. Tuomiojan lähtöä puheenjohtajavaaleihin pidettiin kautta linjan kuitenkin erittäin tervetulleena puolueen kannalta, eikä hänen ratkaisuaan pidetty epäluottamuslauseena nykyistä puheenjohtajaa kohtaan. Useamman ehdokkaan mukaantulon katsottiin pakottavan puolueen jo ennen puoluekokousta ja itse kokouksessa perusteelliseen keskusteluun linjauksista tuleviin eduskuntavaaleihin.
Muina mitat täyttävinä SDP:n puheenjohtajakandidaatteina piirijohtajat nostivat esiin mm. Erkki Liikasen, Sinikka Mönkäreen, Tarja Filatovin, Lauri Ihalaisen ja Antti Kalliomäen nimet. Etelä-Savon Airi Haatainen toivoi kauppa-ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen lähtevän mukaan kilpaan, jos Lipponen kieltäytyy ehdokkuudesta.
Useat piirijohtajat korostivat, että sekä Lipponen että Tuomioja täyttävät puolueen puheenjohtajalta vaadittavat kriteerit eli edellytykset hoitaa menestyksellisesti pääministerin tehtävää.
Monet piirijohtajat edellyttävät seuraavalta puheenjohtajalta entistä vahvempaa paneutumista sosiaalipolitikkaan. Painokkaampi köyhyyden, työttömyyden ja syrjäytymisen torjunta nostettiin kärkeen monen piirijohtajan toiveissa. Rafael Paasion vuoden 1966 vaalien legendaarisen linjauksen ”pari piirua vasempaan” oli muutama valmis nielemään sellaisenaankin.
Useat piirijohtajat toivoivat uudelta puheenjohtajalta myös paneutumista puolueen sisäiseen uudistustyöhön. Pohjois-Karjalan Ismo Kainulainen näki myös puolueen julkisuuskuvassa kohennettavaa. Hän peräsi puolueeltaan muutosta moderniksi vasemmistopuolueeksi sekä puoluetoiminnan elävöittämistä.
Pohjanmaan piirin puheenjohtaja kansanedustaja Harry Wallin toivoi, että puolueessa torjutaan nykyinen valtionyhtiöiden yksityistämislinja ja palataan ”piirun verran” takaisin vanhaan omistajapolitiikkaan, jossa pelkkä markkinatalous ei ratkaise.