Dekaani Mikko Pu­hak­ka: Olisi rei­lum­paa, jos ää­nes­tys­ko­pis­sa voisi valita po­lii­ti­kon sijaan hal­li­tus­oh­jel­man ve­roi­neen kaik­ki­neen

Matti Puhakka sanoo, että vuosikymmeniä istuville virkamiehille kerääntyy paljon valtaa.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Virkakoneiston ulostulo oli kuin Ruotsin vallan ajalta, professori Mikko Puhakka sanoo.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani, kansantalouden professori Mikko Puhakka vierastaa sitä, että valtion ylimmät virkamiehet ohjastavat Suomea eduskuntavaaleihin. Tusinan kansliapäällikön ja valtiosihteerin kirjallinen ulostulo tammikuussa periytyy Puhakan mielestä Ruotsin vallan ajoilta.

– Se ei kuulu demokratiaan. Keskustella ja neuvoa saa.

Viranhaltijat esittelivät hallitusneuvottelujen pohjaksi 12-kohtaisen asialistan vain vajaa viikko sen jälkeen, kun riippumaton Talouspolitiikan arviointineuvosto, johon Puhakka kuuluu, oli julkaissut viidennen raporttinsa Suomen finanssipolitiikasta.

Esimerkiksi Britanniassa korkein virkamiehistö vaihtuu hallituksen mukana. Suomessa virkamiehet istuvat vuosikymmeniä.

– Kyllähän siinä valtaa tulee. Hallitusohjelma on varmaan jo valtiovarainministeriön kassakaapissa, Puhakka toteaa.

Kaksipuoluemaissa hallitussuunnitelmat esitellään ennakkoon. Ruotsissakin puolueet linjaavat liittoumin tulevaa. Sirpaleisen puoluekentän Suomessa vaalit käydään parhaista lupauksista.

Puhakasta reilumpaa olisi, jos äänestyskopissa voisi valita poliitikon sijaan hallitusohjelman veroineen kaikkineen.

– Annamme paljon valtaa poliitikoille.

Neuvoston kritiikin keskiössä ovat olleet niin sanottu kestävyysvaje sekä terveydenhuollon uudistus. Soteahan väännetään, jotta rahat riittäisivät jatkossakin.

– Poliittinen järjestelmä rajoittaa finanssipolitiikkaa, joka olisi pitkällä tähtäimellä järkevää, Puhakka sanoo.

Hallituskausi kestää vain neljä vuotta. Siitäkin osan poliitikot tuhraavat tullakseen valituiksi uudelleen.

Koska ikääntyminen jatkuu ja syntyvyys laskee, olisi ryhdyttävä paljon kauaskantoisempiin toimiin. Muuten valtion velkaantuminen syvenee.

– Eläkeikää on nostettava, Puhakka ennakoi.

Ehtiessään professori tutkii intohimoisesti eläkejärjestelmän teo­riaa. Hän kehittää analyysivälinettä niin sanottua limittäisten sukupolvien mallille. Kyse on siitä, miten yhä uudet nuoret polvet kannattelevat vanhoja.

– Siinä on hankala tehdä diilejä.

Neuvoston tehtävä ei kuitenkaan ole määrittää politiikkaa.

– Tärkeä asia on antaa varoituksen sanoja.

Kaikkea ei neuvosto ehtinyt. Ilmastonmuutoskin jäi resurssipulassa tulevan neuvoston tehtäväksi.

Erityisesti Puhakka olisi kuitenkin halunnut arvioida markkinoiden ja kilpailun toimivuutta, kuten työmarkkinaosapuolten harjoittamaa valtaa, korporatismia.

– Yhdysvalloissa kilpailu toimii paremmin.

Palkat ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä, mutta kilpailukykysopimuksella saadut lisätunnit olivat vain lyhytaikainen ratkaisu.

– Tuottavuutta saadaan ennen kaikkea kouluttamalla, Puhakka toteaa.

Yliopiston tehtävä on vaikuttaa juuri taitoihin sekä tuottavuuteen. Ongelmana vain on se, että rahoitusmalli, jolla opetusministeriö jakaa resursseja koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisten kriteerien perusteella, muuttuu alati.

– Nyt on taas tulossa uusi malli, Puhakka toteaa.

Maisterin koulutus vie viisi vuotta.

– Joudumme justeeraamaan. Juuri kun olemme saaneet asiat toimimaan, joudutaan muuttamaan. Sehän on tietysti vallan väline.

Profiloituminenkin on hankalaa, sillä rahoitusmalli on sama kaikille yliopistoille.

– Se ohjaa tekemään samoja asioita.

Tähän asti kauppakorkeassa on pärjätty hyvin painottamalla kansainvälistymistä. Ministeriö kun on kannustanut ulkomaalaisten maisteriohjelmiin.

– Jatkossa ei juuri ollenkaan.

Ouluun on hakeutunut etenkin kiinalaisia. Nyt sitten harkitaan, pitäisikö ulkomaalaisille tarjota maksullisena alempaa kandidaattikoulutustakin.

– Ensin vain pitäisi selviytyä monta vuotta ilman tuloja.

Lisää läpinäkyvyyttä

EU-maat ovat havahtuneet 2010-luvulla tiivistämään Kreikan talouskriisin seurauksena kansantalouksien seurantaa ja läpinäkyvyyttä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto aloitti työnsä 2014 valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ajamana. Uusimmassa raportissa neuvosto arvostelee sitä, että verohelpotukset ajoitettiin keskelle nousukautta sekä varoittaa valtionvelan kasvusta lähivuosina.

Valtiovarainministeriö on ottanut tavakseen kommentoida raporttia. Tänä vuonna keskusteluun osallistui Kansantaloudellisessa Aikakausikirjassa alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

Ruotsissa talouspoliittinen neuvosto Finanspolitiska rådet on arvioinut hallituksen tavoitteita jo 2007 alkaen. Se moitti viime kevään raportissaan rahapolitiikan kuumentavan osaltaan suhdanteita ja kritisoi sitä, että pääomaverotuksen muutos suosii isotuloisia.

Viisi viisasta, kuten kokonaistaloudellista kehitystä seuraavien asiantuntijoiden neuvostoa kutsutaan Saksassa, taas sai alkunsa talousanalyysien puutteessa 1962. Se on nostanut keskusteluun esimerkiksi digitaalisten yritysten verotuksen. Liittohallitus reagoi marraskuiseen raporttiin aina oman taloudellisen vuosikatsauksensa yhteydessä.

Yhdysvalloissa presidentti Barak Obama järjesteli hallintoa perustamalla 2009 Executive Officen kymmenine toimistoineen. Johtokeskukseen kuuluu myös talousneuvosto Council of Economic Advisers. Se toimii tiukasti presidentin alla ollen kannanotoissaan vähemmän riippumaton.