David Byrne on uudella levyllään yllättävän romanttisella tuulella. Grown Backwards on yllättävän rauhallinen ja vapautunut teos mieheltä, joka tunnetaan yhä parhaiten entisen Talking Heads -yhtyeen holtittomana ja hermostuneena nokkahahmona. Nyt hän ulottaa äänialansa jopa herkkiin ooppera-aarioihin. Esikuvakseen Au fond du temple saintille hän mainitsee Jussi Björlingin tulkinnan.
Byrnen, 52, silmät tapittavat luonnossa yhtä ymmyrkäisinä kuin hänen edellisen soololevynsä Look into the Eyeballin hypnoottisessa kannessa. Mies on kuitenkin kokenut muutoksia niin avioelämä- kuin levy-yhtiökuvioissakin. Myllerrykset arvatenkin kuuluvat myös uudella levyllä.
Grown Backwardsilla Byrne antautuu entistä epäamerikkalaisemmin kriittiselle onnellisuudelle. Hän on erityisen ylpeä laulustaan Glad, jossa aihetta iloon syntyy muun muassa siitä, kun ei tiedä, mikä on todellista ja mikä ei.
Levyn korviinpistävin sävellys on Empire, joka on selvä poliittinen allegoria Yhdysvaltain tilanteesta, koristettuna muun muassa republikaanien juhlamenoista tutuilla torvifanfaareilla.