Suomelle on aukeamassa tuhannen taalan paikka houkutella teknologiayhtiöiden datakeskuksia ulkomailta omalle maaperälle.
Kysymys on tietosuojasta. EU-tuomioistuin päätti lokakuun alussa, että Euroopassa toimivat yritykset eivät voi siirtää henkilötiedoista koostuvaa dataa Yhdysvaltoihin. Päätöksen mukaan tietosuojan taso ei ole Yhdysvalloissa eurooppalaisen lainsäädännön tasolla.
Suurten monikansallisten yritysten täytyy perustaa tietojen varastointia, käsittelyä ja liikuttelua varten datakeskuksia Eurooppaan.
Datakeskusten sijoittelussa Suomi on vahvoilla paitsi korkean digi- ja informaatioteknologian osaamisensa ansiosta.
Osaamispääoman lisäksi myös pohjoisen karu luonto ojentaa auttavan kätensä. Suomen valtti on viileä ilmasto. Keskukset ja jättimäiset palvelinkonesalit tarvitsevat voimallista jäähdytystä, jota meillä on edullisesti omasta takaa seinien ulkopuolella.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan suuret ulkomaiset teknologiayhtiöt ovat kiinnostuneita rakentamaan uusia datakeskuksia pohjoiseen. Tilaisuutta ei saa päästää käsistä, sillä keskukset ovat uutta teollisuutta.
Useista sadoista tietokoneista koostuva datakeskus tallentaa ja käsittelee esimerkiksi verkoissa liikkuvaa tietoa. Datakeskuksen tietomassojen käsittelyyn kuuluu, että laitos on mahdollisimman suuri, tehdaskokoa.
Suomessa on palvelinkeskuksia muun muassa Googlella entisessä Summan paperitehtaassa Haminassa sekä Microsoftilla ja Yandexilla Uudellamaalla. Kajaanin entisessä paperitehtaassa toimii tieteen tietotekniikkakeskuksen CSC:n supertietokone.
Kemiin on suunnitteilla datakeskusten keskittymä. Ruotsalainen KnCMiner harkitsee kolmen konesalin rakentamista noin 50 miljoonalla eurolla. Päätöksiä ei vielä ole.
Suomi on aloittanut perusrakenteiden pystyttämisen datakeskuksia varten, ei hetkeäkään liian aikaisin. Ruotsi kilpailee samoista saleista muun muassa alentamalla sähköveroa.
Digitaaliajan yritykset edellyttävät huippunopeita yhteyksiä maailmalle. Merenalaiset datakaapelit ovat olennaisia Suomen kilpailukyvylle ja houkuttelevuudelle.
Parhaillaan Itämeren pohjaan lasketaan Santahaminasta Saksan Rostockiin ulottuvaa huippunopeaa tietoliikennekaapelia. Suoraan Keski-Eurooppaan ilman välikäsiä kulkeva yhteys on toiminnassa ensi vuoden alussa.
Vastaavat huippuyhteydet on saatava myös Pohjois-Suomeen. Kaapelit eivät sinänsä tuota mitään, mutta ilman niitä datakeskuksia tai suuria konesaleja on turha yrittää saada sijoittumaan alueelle.
Kaleva kertoi 23.10., että sijoitusyhtiö NxtVn valmistelee selvitystä nykyaikaisen optisen kuituyhteyden rakentamista Perämeren pohjukasta etelään. NxtVn-yhtiön tavoitteena on rakentaa pohjoiseen datakeskuspuisto, esimerkiksi Oulun seudulle. Tavoite on kannatettava.
Pääkirjoitus