Miten maatiloilla pystytään vaikuttamaan ilmastonmuutokseen? Maatilojen hiilijalanjälkeä on selvitetty suomalaisessa pilottihankkeessa.
– Ruoantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Myös globaali väestönkasvu ja ruoan tarpeen kasvaminen lisäävät ekologisen ruoantuotannon tarvetta, toimitusjohtaja Pentti Meriläinen Biocode Oy:sta summaa.
Maatilojen hiilijalanjälkeä mittaava pilottihanke alkoi pari vuotta sitten. Pilotissa olivat mukana Biocode Oy, Mtech Digital Solutions, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja ProAgria sekä 14 maitotilaa.
Oululainen Lambergin maitotila on yksi hankkeessa mukana olevista tiloista.
– Pilottiin osallistuminen on ollut helppoa. Tämä tuntui tärkeältä asialta, velvollisuudelta tulevia sukupolvia kohtaan, isäntä Henri Lamberg miettii.
Ympäristövaikutuslaskenta pohjautuu tiloilta saatavaan primääridataan eli laskennassa hyödynnetään tilan omia tietoja. Jo nyt tiloilla kerätään runsaasti dataa esimerkiksi maidon tuotannosta ja tilan energian kulutuksesta. Laskennassa käytetään Biocode-laskentajärjestelmää. Järjestelmä pohjaa ProAgrian tiloilta keräämään dataan.
– Meiltä kysytään usein, mihin tietoja käytetään. Nyt tilalliset saavat palvelun avulla konkreettista apua ja hyötyä, ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja kertoo.
Kun tilan hiilijalanjälkeä lasketaan, laskelmissa huomioidaan hiilidioksidin lisäksi metaani sekä dityppioksidi eli tutummin ilokaasu. Maatiloilla kasvihuonekaasuja aiheuttavat etenkin eläinten metaanituotanto sekä rehuntuotanto.
Laskelmasta saatava tulos kertoo, kuinka paljon hiilidioksidia syntyy yhtä energiakorjattua maitokiloa kohden. Lambergin tilalla hiilidioksidia syntyy laskelman mukaan noin 0,9 kiloa. Tulos on Meriläisen mukaan esimerkillinen, sillä skandinaavisissa tutkimuksissa maitotuotannon hiilidioksidipäästöt energiakorjattua maitokiloa kohden ovat keskimäärin 0,9–1,6 kiloa.
Vastaavia laskentamalleja ei oikeastaan löydy. Erilaisia laskureita löytyy, mutta ne pohjautuvat usein yleiseen dataan. Nyt testikäytössä olevassa mallissa hyödynnetään tilan todellisia tietoja.
Seuraavaksi laskentajärjestelmää ollaan laajentamassa viljatiloille.
Laskentajärjestelmä onkin herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti. Suoraan sitä ei kuitenkaan voi ottaa käyttöön muissa maissa, sillä eri maiden välillä on eroja, miten tiloilta kerätään dataa, viestintäjohtaja Suvi Anttila ProAgria keskusten liitosta muistuttaa.
Hankkeen tavoitteena onkin tuotteistaa laskentajärjestelmä tilallisille.
Tuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseen ei ole helppoja pikaratkaisuja, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä ja perustuu pitkälti jo käytössä oleviin toimintatapoihin.
Tiloilla tulisi pyrkiä hyvään satoon ja tehokkaaseen tuotantoon.
– Ilmastoviisas maatila on hyvin johdettu, Nuolioja muistuttaa.
Käytännössä tilalla on kiinnitettävä huomiota peltoviljelyyn, eläinten hyvinvointiin ja ruokintaan. Rehuntuotannossa voi hyödyntää esimerkiksi monipuolista viljelykiertoa, jossa maitotilalla on luontevasti aina nurmi mukana. Ja sitä koko ajan kerättävää dataa olisi hyvä seurata ja jatkotoimenpiteitä tehdä sen pohjalta.
Lopulta myös kuluttaja hyötyy tiedosta, sillä hän voi tehdä ostovalintoja sen pohjalta.
Hiilijalanjälki huomioi koko tuotannon
Laskelmassa huomioidaan maidon- ja rehuntuotanto kokonaisuudessaan. Myös tilan ja sadon käsittelyn energiakulutus lasketaan mukaan.
Laskelmasta saatava tulos kertoo, kuinka paljon tilalla syntyy hiilidioksidia yhtä energiakorjattua maitokiloa kohden. Energiakorjatussa maitokilossa huomioidaan maidon rasva ja valkuainen.