Pienet hymyilevät silmät paksujen lasien takana, ruskea pikkutakki ja hieman kokoon painunut olemus. Darwin Prockop ei voisi näyttää enemmän siltä, mitä hän on: Arvostettu tiedemies, joka tekee uraa uurtavaa tutkimusta kantasolujen parissa.
Kun professori alkaa puhua ihmisruumiin mystiikasta ja solujen taiasta, kuuntelija alkaa huomaamattaan uskoa ihmeisiin. Prockop saa kantasoluterapian kuulostamaan verenluovutukselta.
"Me otamme soluja potilaan selkäytimestä ja kasvatamme niitä laboratoriossa. Sitten istutamme ne takaisin samaan potilaaseen ja hän parantuu", Prockop kertoo hymyillen.
Yksinkertaisimmillaan ja onnistuessaan tällä tavoin voidaan jo parantaa sydänsairauksia ja selkäydinvammoja. Prockopin ryhmän kokeet ovat antaneet lupaavia tuloksia myös diabeteksen hoidossa.
Ihmisruumis ei kuitenkaan ole laboratorio vaan yhtä arvaamaton kuin kesäsää. "Vaikka moni potilas on jo parantunut , vielä on paljon ratkaisemattomia kysymyksiä. Me alamme vasta ymmärtää, miten nämä solut toimivat", Prockop painottaa.
Kantasoluhoitoa jo tuhansille potilaille
Tie laboratoriokokeista parannuskeinoiksi on pitkä eikä se kulje yksinomaan eteenpäin. Prockop muistuttaa, että usein potilaiden parista joudutaan palaamaan takaisin koeputkien ääreen.
"Vaikka tietäisi tarkalleen, mitä kasvatetut solut tekevät laboratoriossa, ei voi olla varma, miten ne reagoivat eläimessä. Toinen hyppäys on vielä siirryttäessä eläinkokeista ihmiseen. Osan näistä reaktioista osaamme ennustaa, mutta toiset ovat täysin yllättäviä." Toistaiseksi kantasoluilla hoidetaan vain potilaita, joiden hoidossa ei enää ole muita vaihtoehtoja. Tähän mennessä hoitoa on saanut yli 3 000 potilasta ympäri maailmaa. "Hoidot toimivat mutta ongelma on, ettemme vielä tiedä rajojamme. Nämä ovat kaikki vakavia tauteja, joihin kuolee ihmisiä jatkuvasti. He janoavat hoitoa, mutta me emme voi hätiköidä", Prockop toteaa.
Kantasoluhoidossa matkitaan luontoa
Kantasolututkimukseen liittyy paitsi tieteellisiä myös eettisiä kysymyksiä. Kauhukuvissa siintävät ihmisten varaosatehtaat ja lääkintätarkoituksiin hankitut lapset. Ristiriitojen vuoksi alkioiden kantasolujen käyttö onkin kielletty useassa maassa.
"Alkion kantasolujen käyttöön liittyy toinenkin ongelma, sillä ne kehittävät kasvaimia. Kukaan ei vielä ole löytänyt tähän ratkaisua. Aikuisen kantasolujen kanssa tätä ongelmaa ei ole", Prockop selittää.
Hänen tutkimuskohteenaan ovat nimen omaan aikuisen kantasolut, joita jokaisella on selkäytimessään. Kuinka selkäytimestä peräisin olevat solut sitten voivat parantaa sydänsairauden tai luuston vaurion?
"Se on solujen taikaa. Solut löytävät vaurioituneen kohdan ja korjaavat sen", Prockop vastaa silmät loistaen. Kantasolut ovat ihmisruumiin reserviä, joiden avulla haavat ja luunmurtumat korjaantuvat. Vakavampien sairauksien yhteydessä elimistön omat voimat kuitenkin loppuvat kesken.
"Näissä tapauksissa vaurio on saanut yliotteen eikä ruumis pysty itse sitä korjaamaan. Kantasoluhoidon idea on saada enemmän irti elimistön omista voimavaroista." Moni oululainen tutkija on vieraillut Prockopin tutkimusryhmässä eikä Prockopkaan ole Oulussa ensimmäistä kertaa. Hän odottaa alkavaa konferenssia innolla. "Näissä kokouksissa on sähköä ilmassa. Aivan kuten jazz-konsertissa."