Dario Fon farssi en­si-il­taan Tam­pe­reel­la

Tampereen Työväen Teatteri on jo 40 vuoden ajan tarjonnut katsojilleen italialaisen farssin mestarin, Nobel-kirjailija Dario Fon tuotantoa. Ensimmäinen suomenkielinen Fo-tulkinta, Arkkienkelit eivät vedä höplästä, nähtiin TTT:ssä 1963. Esityksestä tuli arvostelu- ja yleisömenestys ja se käynnisti TTT:n pitkän ja suositun Fo-perinteen.

Tampereen Työväen Teatteri on jo 40 vuoden ajan tarjonnut katsojilleen italialaisen farssin mestarin, Nobel-kirjailija Dario Fon tuotantoa. Ensimmäinen suomenkielinen Fo-tulkinta, Arkkienkelit eivät vedä höplästä, nähtiin TTT:ssä 1963. Esityksestä tuli arvostelu- ja yleisömenestys ja se käynnisti TTT:n pitkän ja suositun Fo-perinteen.

Nyt TTT riemastuttaa yleisöään jälleen uudella Fo-tulkinnalla. Keskiviikkona 10. syyskuuta saa ensi-iltansa Eino Salmelaisen näyttämöllä Erään anarkistin tapaturmainen kuolema. Sen on suomentanut Esko Elstelä. Ohjauksesta, lavastuksesta ja puvuista vastaa Tommi Auvinen. Tarinan vauhdissa näyttelevät Lari Halme, Pentti Helin, Kari Väänänen, Veera Degerholm, Riku Suokas ja Valtteri Auvinen.

Myös samaisen näytelmän suomalainen kantaesitys on nähty TTT:ssä. Tuolloin vuosi oli 1982 ja Anarkistin kuoleman ohjauksesta vastasi erityisesti Fo-tulkinnoillaan mainetta niittänyt Vili Auvinen.

Erään anarkistin tapaturmainen kuolema liittyy Italiassa vuonna 1970 myrskyn nostattaneeseen ns. Pinellin tapaukseen. Yhteiskunnalliset levottomuudet olivat aiheuttaneet useita pommi-iskuja, ja Milanossa tapahtuneen attentaatin syyllisten joukkoon liitettiin Giuseppe Pinelli. Kolmipäiväisen kuulustelun jälkeen hän hyppäsi poliisitalon ikkunasta ja sai surmansa. Esiin nousi pian väite, jonka mukaan Pinelli oli työnnetty alas. Tästä käynnistyi keskustelu poliisin ja oikeuslaitoksen toiminnasta sekä pitkä oikeudenkäynti.

Dario Fon Erään anarkistin tapaturmainen kuolema kantaesitettiin päivälleen vuosi pommi-iskun jälkeen. Farssi on Fon tunnetuimpia ja suosituimpia näytelmiä. Jo ensimmäisten neljän vuoden aikana sen näki miljoona katsojaa.

Päähenkilö on hullu, jonka intohimona on esittää erilaisia rooleja. Valeasuissaan piispana, komisariona, korkeimman oikeuden ylineuvoksena ja ties minä muuna hän koettelee poliisivoimien kärsivällisyyttä. Tarinan pyörteissä jää melkein hämärän peittoon kuka heitti ja kenet ikkunasta katuun.

Ilmoita asiavirheestä