Melkein jo päivittäisiksi käyneet uutiset elektroniikka-alan tuotannon siirrosta halvemman työvoiman maihin eivät suuresti liikuta Haapavedellä toimivan Oy Darekon Ltd:n johdon mielenrauhaa. Yritys on päättänyt investoida noin miljoonalla eurolla Haapaveden tehtaan tuotantoteknologiaan.
"Me emme ole siirtymässä Kiinaan", toimitusjohtaja Kai Orpo sanoo hymynkare suupielessään.
Kotipaikkauskollisuudelle on myös ilmeinen selitys. Darekon ei tee töitä kännykkäteollisuudelle. Sairaalateknologia ja teollisuuselektroniikka eivät ole yhtä suhdanneherkkiä aloja eivätkä yrityksen sopimuskumppaneiden päämarkkinat ole Kiinassa tai muualla Aasiassa.
"Jatkuva hintapaine meilläkin silti on päällä. Siihen vastataan kustannustehokkuudella ja tietyllä joustavuudella. Me pystymme toimimaan tarvittaessa nopeasti", Kai Orpo sanoo.
Kilpailukyvyn yhdeksi tekijäksi hän nimeää myös koko prosessin hallinnan. Kun sekä tuotanto että logistiikka on viilattu teräkuntoon, kilpailussa voi pysyä mukana, vaikka jossakin muualla palkkataso on huomattavasti alempi.
Toinen selitys löytyy siitä, että Darekonilla on noin 20 sopimuskumppania, joille yritys myy osaamistaan. Kyse on strategisesta valinnasta: yritys ei ole liian riippuvainen yhdestä päämiehestä.
"Suurin osa tuotannostamme menee vientiin. Asiakassuhteet ovat hyvin pitkäaikaisia", Kai Orpo mainitsee.
Liikevaihdossa
raju hyppäys
Darekon täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta. Yritys on kasvanut maltillisesti - viime vuoteen saakka.
Viime vuoden liikevaihdon kasvu oli noin 7 miljoonaa euroa eli lähes 90 prosenttia. Huima luku selittyy Haapaveden tehtaanjohtajan Eero Meriläisen mukaan sillä, että yritys on siirtynyt tuotantopainotteisesta tekemisestä kokonaispalveluun. Alihankkijasta on tullut laaja-alainen sopimusvalmistaja.
"Se on tarkoittanut panostusta materiaalihallintaan ja sähköiseen verkostoitumiseen. Materiaalivirrat ovat huomattavasti lisääntyneet", toimitusjohtaja Orpo lisää.
Jatkossa yritys ei odota samanlaista kasvua. Työpaikkamäärä on viime vuodet pysytellyt runsaassa sadassa, eikä siihenkään ole odotettavissa suuria muutoksia.
"Näköpiiri on tällä alalla erittäin lyhyt, mutta sellainen näkemys meillä on, että suunnilleen nykylaajuudessa jatketaan", Kai Orpo mainitsee.
Darekon on aloittamassa isoa investointia, jonka taustalla ovat ympäristönsuojelulliset tekijät. Kesäkuuhun 2006 mennessä on oltava käytössä lyijytön tuotantoprosessi.
"Juotteissa on käytetty tina-lyijy-seosta, jonka sulamispiste on alhaisempi kuin pelkän tinan. Lyijyttömyyteen siirtyminen vaatii konekannan uusimista", Eero Meriläinen selittää.
Darekonin tehtaalla valmistetaan myös suurnäyttötauluja, joita käytetään yleensä urheilupaikoilla. Tuote on sisaryhtiö Darepron, jonka kotipaikka on Oulu. Kyseessä on aivan oma tuote, jonka tuoteoikeudet Darepro omistaa.
"Pohjoismaissa ei ole muita valmistajia", Kai Orpo sanoo.
Valodiodeista koostuvat näytöt voivat olla jopa sadan neliömetrin kokoisia. Niitä valmistetaan vajaat kymmenen kappaletta vuodessa lähinnä vientiin. Muun muassa Helsingin olympiastadionilla on Darepron näyttötaulu.
