Danilo Turk selvä suo­sik­ki pre­si­den­tik­si

Slovenia ottaa EU-puheenjohtajuuden haltuun vuoden vaihteessa. Ex-Jugoslavian 90-luvun hajoamissodista muita helpoimmin selvinnyt Slovenia on tänään nykyaikainen, taloudellisesti kehittynyt EU-maa.

Danilo Turk (vas.) ja Alojza Peterle kilpailevat presidentin virasta toisella kierroksella ensi sunnuntaina.
Danilo Turk (vas.) ja Alojza Peterle kilpailevat presidentin virasta toisella kierroksella ensi sunnuntaina.
Kuva: Voranc Vogel

Slovenia ottaa EU-puheenjohtajuuden haltuun vuoden vaihteessa. Ex-Jugoslavian 90-luvun hajoamissodista muita helpoimmin selvinnyt Slovenia on tänään nykyaikainen, taloudellisesti kehittynyt EU-maa, missä myös poliittinen elämä on huomattavasti vakaampaa kuin alueen muissa maissa. Myös ensi sunnuntaina pidettävien presidentinvaalien toisen kierroksen tuloksen arvioidaan olevan ennustettavissa.

Lokakuussa pidettyjen vaalien toiselle kierrokselle selvisivät entinen pääministeri Alojza Peterle (28,5 prosenttia äänistä) ja vasta muutama kuukausi sitten poliittisesta tuntemattomuudesta esille tullut diplomaatti ja kansainvälisen oikeuden professori Danilo Turk.

Tuorein mielipidetutkimus lupaa Turkille voittoa jopa 69 prosentilla, mutta voi myös tapahtua, että hänen kannattajansa eivät äänestä tarvittavan suurin joukoin varmana pidetyn voiton takia.

Ensi kierroksella hän veti puoleensa vasemmiston ääniä. Nyt Turkin odotetaan saavan ääniä niin vasemmistolta kuin liberaaleilta. Hänen ennakoidaan yrittävän myöhemmin saattaa oikeistoa ja vasemmistoa enemmän yhteen.

Danilo Turkilla on myös merkittävä ura YK:ssa. Hän toimi useita vuosia Slovenian YK-lähettiläänä ja sen jälkeen entisen pääsihteeri Kofi Annanin avustajana poliittisissa kysymyksissä.

Peterleä puolestaan kannattavat nykyisin vallassa olevat maltilliset oikeistopuolueet. Presidentinvaalien katsotaan kertovan jotain myös siitä, mihin suuntaan tulevat menemään ensi vuonna pidettävät parlamenttivaalit.

Väestöltään kaksimiljoonainen Slovenia on pinta-alaltaan vain puolet Tanskan koosta. Yli 83 prosenttia asukkaista on sloveeneja. Maassa elää myös kaksi pienilukuista virallista vähemmistöä: italialaiset ja unkarilaiset.

Slovenia oli jo entisen Jugoslavian aikana sen menestyksellisin ja pisimmälle kehittynyt osa. Se julistautui itsenäiseksi kesäkuussa 1991, kun joulukuussa 1990 yli 88 prosenttia silloisen Slovenian osatasavallan asukkaista oli antanut kansanäänestyksessä kannatuksensa itsenäisyydelle.

Slovenian sota Jugoslavian armeijaa vastaan kesä-heinäkuussa 1991 kesti kymmenen päivää. EU tunnusti Slovenian tammikuussa 1992. Vuoden 2004 maaliskuussa Sloveniasta tuli Naton ja saman vuoden toukokuussa Euroopan unionin jäsen.

Slovenia on EU:n uusista jäsenmaista taloudellisesti parhaiten selviytyneiden joukossa. Se on Euroopan kolmanneksi runsasmetsäisin maa, mutta muita luonnonrikkauksia ei ole paljoakaan. Tämän vuoksi bruttokansantuote muodostuu lähinnä palveluista, teollisuudesta ja rakennustoiminnasta. Viennistä jopa 68 prosenttia suuntautuu EU-maihin ja vain vajaa viidennes entisen Jugoslavian maihin.

Ilmoita asiavirheestä