Dal­lapé-or­kes­te­ri tulee taas

Dallapé on instituutio, johon koko suomalainen rytmimusiikki on ankkuroitunut.

Vaikka koko sapluuna tehdään traditioita kunnioittaen - jopa siinä määrin että keikoilla nähdään kaskunkertoja-juontaja - on Hostikka halunnut myös uudistaa orkesteria. "Tietysti rinnalle pitää tuoda jotain uutta, Dallapéhan oli suuri uudistaja aikoinaan."
Vaikka koko sapluuna tehdään traditioita kunnioittaen - jopa siinä määrin että keikoilla nähdään kaskunkertoja-juontaja - on Hostikka halunnut myös uudistaa orkesteria. "Tietysti rinnalle pitää tuoda jotain uutta, Dallapéhan oli suuri uudistaja aikoinaan."

Dallapé on instituutio, johon koko suomalainen rytmimusiikki on ankkuroitunut.

Sen riveissä ovat soittaneet niin Vili Vesterinen kuin Olavi Virtakin.

1930-luvulla kulta-aikaansa viettänyt tanssiorkesteri on jälleen herätetty ruususen unestaan ja nyt sen riveissä ovat maamme eturivin soittajat. Oululaisväriä antaa harmonikkavirtuoosi ja Oulun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Niko Kumpuvaara.

Mies kaiken takana on 38-vuotias oopperalaulaja Juha "Hosse" Hostikka.

Moni oululainen on nähnyt Hostikan lavalla La Bohèmessa, Koirien Kalevalassa tai muissa oopperaproduktioissa. Muusikkoperheen poikana Hostikka kuitenkin sai jo lapsena rautaisannoksen niin klassista kuin viihdemusiikkia.

"Olen kasvanut tanssimusiikin parissa. Elämäni ensimmäisen laulutunnin sain Reijo Taipaleelta, joka oli faijan kaveri", muistelee Hostikka.

Sittemmin tie johti saksofonistiksi ja Dallapén riveihin vuonna 1995.

"Jo silloin minulla heräsi ajatus isommista kuvioista. Bändihän oli pienentynyt ja keikkaili jopa kuudella henkilöllä. Toisaalta se oli hienoa aikaa kun bändin vanhin soittaja oli 75 vuotta ja me nuorimmat oltiin parikymppisiä", kertoo Hostikka.

Hostikka kuitenkin pisti fonin naftaliiniin ja kouluttautui laulupedagogiäitinsä houkuttelemana oopperalaulajaksi.

Oopperarooleilla laulaja elätti itsensä vuosikymmenen, mutta veri kuitenkin veti takaisin rytmimusiikin puolelle.

Niinpä viime keväänä Hostikka tarttui kunnianhimoiseen haasteeseen. Hän soitti Dallapén johtaja Jussi Lindroosille ja pyysi valtikan siirtämistä hänelle. Lindroos oli oli perinyt oikeuden Dallapé-nimeen isältään Eero Lauresalolta, joka oli 1930-luvulla bändin voimahahmoja. Näin Hostikasta tuli koko Dallapén 85-vuotisessa historiassa neljäs orkesterinjohtaja, jolla oli oikeudet nimeen.

Seuraavana oli vuorossa bändin kasaaminen ja sen oli oltava alan ehdotonta huippua. Ensimmäisenä kelkkaan tuli Kumpuvaaran lisäksi basisti Harri Rantanen, joka toi mukanaan rumpali Anssi Nykäsen. Bändin kasaaminen kävi helposti, sillä kukaan Hostikan pyytämistä muusikoista ei empinyt kunniatehtävää.

Solistiksi pyydettiin soul-laulajana tunnettu Sami Saari. Hostikka ei halunnut tehtävään perinteistä iskelmälaulajaa, johon orkesteri olisi profiloitunut.

"Kyseessä on kuitenkin Dallapé, jossa jokainen 11 jäsenestä on solisti, laulaja mukaanlukien. Dallapén musiikkiin kuuluu pitkät introt. Sen jälkeen solisti laulaa luikauttaa pari säkeistöä ja bändi jatkaa", selventää johtaja Hostikka, joka itse laulaa illan tangot. Muuten hän pysyttäytyy kulisseissa.

Hostikan miettiessä uutta materiaalia oli kiiminkiläinen Veikko Juntunen ensimmäinen valinta säveltäjäksi.

Juntusen kynästä irtosi kaksi kappaletta, joista toinen on pian ilmestyvä single Jälleen soittaa Dallapé. Se on myös tulevan levyn nimi.

Materiaali tuskin loppuu, sillä Hostikan mukaan Dallapélla on loistavia biisejä noin 600, joista jokainen ansaitsisi uusintalevytyksen.

"Minulla oli ainoastaan yksi ehdoton vaatimus: levyllä on oltava Ilta Oulunjoella. Se on hemmetin hieno biisi, joka on aina kuulunut myös keikkaohjelmistoon."

Myös levyn taltiointi tehtiin vanhaa perinnettä kunnioittaen täysin livenä - ainoastaan kahdessa biisissä vierailevan Topi Sorsakosken osuudet äänitettiin Floridassa.

"Dallapén kohdalla soundin aitous on ehdottoman tärkeää. Siksi levy purkitettiin livenä kahdessa päivässä. Ylimääräisen kappaleen, Ikkunaprinsessan, bändi treenasi kerran ja purkitti yhdellä otolla kun jäi liikaa aikaa", kertoo Hostikka.

Pitkäsoitto ilmestyy toukokuussa, jolloin alkaa keikkailu. Hostikka haluaa pitää fokuksen tanssikeikoissa.

"Vanhassa materiaalissa on paljon ehjiä teoksia, joita varmasti tullaan kuuntelemaan kuten konserttia. Lähtökohtaisesti tulemme kuitenkin tanssittamaan. Yleisö on meiningin takia oleellisen tärkeä, ja se on paljon helpompi saavuttaa kun on hyvät jortsut", kertoo Hostikka.

Kesän keikat huipentuvat Helsingin Juhlaviikkojen Huvilateltan konserttiin. Ouluun miehellä on kova hinku takaisin, muutenkin kuin keikoille.

"Meillä on vaimoni kanssa ollut paljon töitä Oulussa ja ollaan puhuttu, että jos sieltä saisi töitä sinne voisi muuttaa. Se on meidän mökin lisäksi ainoa paikka mitä voisin ajatella", sanoo umpistadilainen Hostikka.

Ilmoita asiavirheestä