Venäjän ja kaukasialaisen Georgian suhteita ei ole voinut kehua lämpimiksi kertaakaan niiden 15 viime vuoden aikana, jolloin Georgia on ollut itsenäinen. Viiden miljoonan asukkaan pikkuvaltion lohkeaminen vanhasta imperiumista on hiertänyt Venäjällä erityisesti niitä, jotka pitivät Neuvostoliiton hajoamista murhenäytelmänä. Tähän joukkoon kuuluu monia duuman populistipolitiikkoja mutta myös presidentti Vladimir Putin.
Erityistä kiukkua Moskovassa herättää Georgian uuden johdon määrätietoinen länsisuuntaus ja halu Naton ja EU:n jäseneksi, niin epärealistista kuin se onkin. Georgian näkökulmasta taas suhdetta suureen pohjoiseen naapuriin rasittavat menneisyyden tapahtumat mutta myös tuoreemmat aiheet. Georgian sisällä kaksi aluetta, Abhasia ja Etelä-Ossetia, pyrkivät irti Tbilisin määräysvallasta -- Moskovan varsin avoimella tuella.
Niinpä pieni kipinä riitti viemään maiden suhteet entistä vakavampaan kriisiin. Neljän Venäjän sotilastiedustelun upseerin pidätys Georgiassa pani liikkeelle tapahtumaketjun, joka pitää katkaista mahdollisimman pian. Aseilla ei konfliktissa ole vielä suoraan uhattu, mutta Venäjän päätös asettaa Georgia laajaan taloussaartoon on jo poikkeuksellisen kova toimi. Aseena se on aivan liian järeä, etenkin kun se pantiin voimaan sen jälkeen kun Georgia oli jo luovuttanut pidätetyt upseerit Ety-järjestön kautta Venäjälle.
Tilanteen kärjistymisestä huolestunut EU kehotti tiistaina Venäjää purkamaan talouspakotteet ja puheenjohtajamaa Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvosteli liioitelluiksi Venäjän toimia Georgiaa vastaan. Järjen ääntä on kuitenkin vaikea saada kuulumaan, kun kyseessä on kahden itsetietoisen maan kamppailu. Kremlin lehdistöedustaja sanoi tiistaina uhkaavasti, että "Venäjä on iso, vahva ja tosissaan, mikä on syytä ottaa huomioon".
Georgian ulkoministeri Gela Bezhuasvili puolestaan vakuutti, että Venäjän toimet eivät saa maata polvilleen. Hän sanoi Georgian selviävän "niin kuin se on selvinnyt viimeiset 2000 vuotta". Kun pelissä on kahden maan kansallinen ylpeys, sovinto tuskin nopeasti löytyy.
Venäjän on syytä poistaa talouspakotteet mahdollisimman pian, kun se katsoo kurittaneensa naapuriaan "tarpeeksi". Kiistan pitkittyminen saati kärjistyminen ei ole Moskovankaan etu. Mitään pitkän jakson voittoja se ei saa synnyttämällä pelkoa pienissä naapureissaan.