Tampereella toimiva tutkimusryhmä on viemässä uuteen suuntaan käsitystä siitä, miten D-vitamiini elimistössä vaikuttaa. D-vitamiinia tarvitsevia hormonijärjestelmiä onkin yhden sijasta kaksi.
"Meillä on tieteessä ollut mainio näköharha, sanoo toinen tutkimusryhmän johtajista", Tampereen yliopiston anatomian professori Pentti Tuohimaa.
D-vitamiinina tunnettu aine ei vielä sellaisenaan vaikuta elimistössä mitään. Sen sijaan se on kahden hormonin esimuoto: munuaisissa muodostuvan kalsitriolin ja maksan tuottaman kalsidiolin.
Tähän asti lääketiede ja muu tutkimus on ollut kiinnostunut lähinnä kalsitriolista, joka on oleellinen luuston muodostuksessa ja elimistön kalkkiaineenvaihdunnassa. Kalsidiolia on pidetty lähinnä vain kalsitriolin esiasteena.
Tuohimaan ja kumppaneiden tutkimusryhmä lähti selvittämään tarkemmin kalsidiolin vaikutusta. Tulokset olivat dramaattisia: kalsidiolin havaittiin säätelevän koko elimistön tasapainoa, muun muassa solunjakautumista.
"Pääsimme tuloksiin, kun tutkimme kalsidiolia sen oikeilla pitoisuuksilla eli sellaisilla määrillä jollaisina se elimistössä esiintyy", kertoo Tuohimaa. Kalsidiolia on terveessä elimistössä noin tuhat kertaa niin paljon kuin kalsitriolia.
Toivoa myös syöpähoitoihin
D-vitamiini - elimistössä siis lähinnä kalsidioli - näyttää vaikuttavan ainakin diabeteksen ja syöpäsairauksien syntyyn: kun kalsidiolia on riittävästi, sairastumisvaara pienenee tuntuvasti. D-vitamiinin puute ilmeisesti lisää myös infektiosairauksien eli tartuntatautien riskiä.
"Tämä voi olla syynä siihen, että juuri talviaikana influenssaepidemiat pääsevät leviämään", Tuohimaa arvelee.
Kalsidiolia tutkineen ryhmän löydökset voivat Tuohimaan mukaan jatkossa vaikuttaa merkittävästi syöpäsairauksien hoitoon. Syöpiä on yritetty hoitaa kalsitrioliin pohjautuvilla lääkkeillä, mutta ne ovat aiheuttaneet monia haitallisia sivuvaikutuksia, mm. munuaiskiviä.
"Kalsidiolipohjainen yhdiste voisi olla parempi. Sillä olisi ehkä mahdollista jopa muuttaa syöpäsoluja vähemmän haitallisiksi", sanoo Tuohimaa. Lääkeannosten olisi kuitenkin oltava tuntuvasti suurempia kuin mihin kalsitriolipohjaisessa lääkinnässä on totuttu.
Lisää D:tä Suomen talveen
Suomalaiset kärsivät Tuohimaan mukaan talviaikana tuntuvastakin D-vitamiinin puutoksesta. Hiljattain tehty varusmiestutkimus paljasti, että Suomen nuorista miehistä jopa 80 prosenttia potee D-vitamiinivajausta. Norjalaisten ja ruotsalaisten tilanne on parempi.
"Norjalaiset syövät kalanmaksaöljyä, ja se myös näkyy", toteaa Tuohimaa.
Kalsidiolin pitoisuus elimistössä on suoraan riippuvainen siitä, miten paljon D-vitamiinia saadaan ympäristöstä. Riittävä D-vitamiinin saanti pienentää esimerkiksi syöpäriskin jopa puoleen.
"Kun kalsidiolia on vähän, elimistön säätelyjärjestelmät kaikissa soluissa ja kudoksissa häiriintyvät", Tuohimaa selvittää.
Auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiinia muodostuu iholla, mutta pimeänä vuodenaikana on Tuohimaan mukaan aikuisenkin hyvä syödä esimerkiksi D-vitamiinitabletteja. Jos on mahdollista, kannattaa käydä etelän auringossa. Myös kalan syönti on eduksi.