Kukapa ei muistaisi noita hassuja hemmoja harjoineen; olympiamitalia tavoittelemassa, niin leppoisan totisesti - tai totisen leppoisasti.
2002 Salt Lake Cityn talvikisojen aikaan curling tunki tv-tuutista tajuntaan niin tehokkaasti, ettei paatuneinkaan penkkiurheilija kyennyt sitä torjumaan. Lyhyesti sanottuna: homma näytti hullun hauskalta.
Paljon hauskemmalta, kuin toistuvat uutiset samojen kisojen lahjusskandaaleista ja dopingkäryistä.
Paljon televisioaikaa saanut curling iski kertaheitolla leveään markkinarakoon; eikä tuo rako ole ainakaan kaventumaan päin. Huippu-urheilun kaksinaamaisuus alkaa olla monelle liikaa.
"En hyväksy sitä mitä urheilulle on tapahtunut; ollaan liikkeellä piikit sojossa ja dollarin kuvat silmissä."
"Curlingissa sen sijaan on sitä, mistä urheilussa on minun mielestäni alunperin kysymys. Tämä on mukavaa yhdessäoloa ja kisailua, mutta tarvittaessa myös tavoitteellista touhua", määrittelee rovaniemeläinen Timo Tapaninen curlingin syvimmän olemuksen.
Lappi Curling ry:n puheenjohtaja vertaa lajia shakkiin tai keilailuun.
"Ja kyllä curling urheilustakin käy, harjaaminen on yllättävän rankkaa hommaa", Tapaninen sanoo.
Ranualaiset
pioneereja
Rovaniemi on tuoreimpia paikkakuntia Suomen curlingkartalla. Lappi Areenan valmistuminen loi Lapin pääkaupunkiin hulppeat puitteet kaikenlaisen jääurheilun harrastamiselle, ja eipä aikaakaan, kun harjat jo huiskivat harjoitushallin puolella.
Timo Tapanisen mukaan harrastajia on kolmisenkymmentä ja treenit pidetään kahdesti viikossa.
"Olen aina ollut jääurheilija, mutta nyt olen löytänyt lajini. Kiekko on mahtava urheilulaji, mutta se on hektistä ja monelle liian rankkaa. Curlingiin kuuluu olennaisesti herrasmiesmäisyys ja leppoisuus", sanoo Tapaninen.
Rovaniemi on yliopistokaupunki, missä uusia tuulia haistellaan harva se päivä.
Yllättävää sen sijaan on, että curlingin uranuurtajia pohjoisessa ovat ranualaiset. Kivet ovat liukuneet Ranuan katetussa jääkaukalossa jo nelisen vuotta.
"Meillä on porukka, joka pelasi ensin koripalloa ja sitten sulkapalloa. Kun lajin vaihto tuli seuraavan kerran ajankohtaiseksi, päätettiin opetella curlingia. Jonkin verran ihmetystä se Ranualla aluksi herätti", nauraa Curling Ranua ry:n nokkamies Matti Pekkala.
Ranualaiset ovat levittäneet curlingsanomaa Pohjois-Suomessa. Pekkala kertoo järjestäneensä koulutusta niin Rovaniemellä, Kemijärvellä, Torniossa kuin Oulunsalossakin.
"Tavoitteena on saada pohjoiseen niin paljon pelaajia, että saisimme sarjan pystyyn", Pekkala suunnittelee.
Ranuan curlingharrastajien kilpailulliset saavutukset ovat toistaiseksi rajoittuneet ikämiesten SM-kisoihin.
"Kauden lyhyys on ongelma, koska meillä ei ole jääkonetta. Rovaniemen halli on kuitenkin helpottanut tilannetta", Matti Pekkala sanoo.
Jään puute
rajoittaa
Puheenjohtaja Olli Rissasen mukaan Suomen Curlingliittoon tuli Salt Lake Cityn kisojen jälkeen yhteydenottoja liki päivittäin.
"Tahti on tasoittunut, mutta nousu jatkuu. Tänä vuonna curlingtoiminta on alkanut neljällä paikkakunnalla, Oulunsalossa, Rovaniemellä, Leppävirralla ja Uudessakaupungissa."
"Talvikisojen innostusta ei varmaan onnistuttu hyödyntämään niin hyvin kuin olisi voitu, mutta pitkäjänteistä etenemistä tapahtuu koko ajan", Rissanen myhäilee.
Liiton tavoitteena olisi lyödä läpi suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin, mutta jääpula rajoittaa mahdollisuuksia. Kiekkopaikkakuntien halleihin eivät yleensä mahdu edes kaikki kiekkoilijat, ja niin mukava laji kuin onkin, curling ei aivan pikkukummassa pudota lätkää pelistä.
Pelkästään curlingille varattuja ratoja löytyy Suomessa vain kahdeksasta hallista, muualla harjoitusajasta joudutaan kisaamaan muiden lajien kanssa.
Curlingliitto laskee pelaajia olevan 1500-1600, joista on seurojen kirjoissa kuutisensataa aktiivia. Rekisteröimättömät harrastajat ovat koululaisia tai työpaikkaporukoita.
Curling on kohtalaisen edullinen harrastus: tarvitaan harja (40-250 euroa) ja pelikengät (alkaen 100 euroa).
Lisäksi joukkueet joutuvat maksamaan jääajasta. Kivet hankkii seura tai jäähalli.
Suomessa laji on pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, missä rekisteröityjä pelaajia on tuhansia, ja pelkästään curlingille varattuja halleja liki 80 kappaletta.
Suomen liiton rekisterissä on 22 seuraa, joista puolet majailee pääkaupunkiseudulla. Pohjoisin rekisteröity harrastajaporukka löytyy Saariselältä.