Hiihtolajin maailmancupin kokonaiskisan voitto on saavutus, johon vain harva urheilija pystyy uransa aikana, parhaat toki useammankin kerran. Voitto ei tule onnenkantamoisella, vaan koko kausi pitää pysyä kärjessä tai aivan kärjen tuntumassa.
Kauden latujen kuningatar Virpi Kuitunen itse asiassa vei kolme maailmancupia, sillä hän on ollut paras naisten maastohiihdon kokonaiscupissa, sprintticupissa ja normaalimatkojen cupissa.
Yhdistetyn maailmancupin voittajan Hannu Mannisen lisäksi suomalaisnimi kirjoitetaan Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) papereissa ykköseksi myös lumilautailussa, jonka big air- cupin voiton vei Peetu Piiroinen.
"Harvempi on pannut merkille, että neljäskin cupin voitto tuli suksilajeissa Suomeen. Kalle Leinonen voitti freestylen lumikourucupin, jossa tosin järjestettiin vain yksi osakilpailu Kanadassa: Leinonen voitti ja otti täydet sata pistettä", Suomen hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen muistuttaa.
Voittajat ovat kauden aikana kuitanneet hyvän tilin menestyksistään, mutta myös kansallinen liitto hyötyy rahallisesti.
"Maailmancupin voitto vaikuttaa välillisesti moneen asiaan. Se tarkoittaa seuraavaksi kaudeksi suurempia maakiintiöitä kuumiin ryhmiin eli parempia lähtöpaikkoja useammalle urheilijalle sekä isompia urheilijakiintiöitä eli kisan järjestäjä maksaa useamman hiihtäjän kulut", Jari Piirainen selvittää.
Medianäkyvyys
kasvattaa arvoa
Cupin voittajalla on suuri medianäkyvyys. Näin merkitys laajenee myös yhteistyösopimuksiin.
"Tätä kautta liitto hyötyy, kun urheilijoiden markkina-arvo kasvaa. Saattaapa yhteistyösopimuksessa olla luvattu myös bonus maailmancupin voitosta. Ja luonnollisesti sitä paremmin voimme esiintyä kansainvälisillä foorumeilla rinta rottingilla, mitä tasokkaampia urheilijoita meillä on."
Kaksi voitettua maailmancupia ei ole suomalaisittain tavatonta.
"Ennätysvuosi taisi olla 2005, kun cupin voittivat Tanja Poutiainen (pujottelu ja suurpujottelu), Hannu Manninen ja Janne Ahonen", Piirainen muistelee.
Tällä kaudella yhdeksäntoista eri urheilijaa otti MM-mitalin Hiihtoliiton lajeissa. Mukana laskuissa ei siis ole lumilautailu.
"Erityisen merkittävää on, että hiihdon nuorten MM-tasolta tuli kuusi mitalia. Se lupaa hyvää tuleville vuosille."
Suomi merkittävä kisajärjestäjä
Suomea kuunnellaan kansainvälisiä päätöksiä tehtäessä myös siksi, että järjestämällä paljon maailmancupin osakilpailuja Suomi tuo rahaa FIS:n kassaan.
"Päättyvällä kaudella Levi isännöi kaksi, Ruka kahdeksan, Lahti kahdeksan ja Kuopio yhden maailmancupin kisan. Näistä 19 kilpailusta FIS saa laskea tulokseen noin kaksi miljoonaa sekä kisat järjestäviltä seuroilta toiset kaksi miljoonaa euroa erilaisten kulujen kattamiseen."
Enempää osakilpailuja ei Suomen kannata ottaa järjestettäväkseen, vaikka niitä tarjottaisiinkin vaikkapa Keski-Euroopan leutojen talvien takia.
"Kilpailujen täytyy olla kannattavia. Televisiointisopimukset, katsojamäärät, yleisö, vapaaehtoisten määrä - kaikella on rajansa Suomen kokoisessa maassa. Realiteetit pitää ottaa huomioon."
Maastohiihdon maailmancupin viimeiset osakilpailut käydään Falunissa lauantaina ja sunnuntaina. Mäkihyppy puolestaan päättyy perinteisesti Sloveniassa Planican lentomäessä, jossa kilpaillaan perjantaista sunnuntaihin.