Työministeriö on linjaamassa politiikkaansa selvästi aiempaa enemmän yritysten tarpeita vastaavaksi. Sen sijaan, että työnhakijoille etsittäisiin työvoimatoimistoissa heille soveltuvaa koulutusta, yrittäjien halutaan määrittelevän koulutuksen tarpeet. Tällöin paranee mahdollisuus todella työllistyä.
Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) perustelee painopisteen muutosta myös sillä, että nyt ollaan uudessa tilanteessa.
"Ennen talouskasvu tuotti työllisyyttä ja vähensi työttömyyttä. Nyt työllisyys sen sijaan on talouskasvun edellytys."
Työvoiman saatavuus on pullonkaula, joka voi estää kasvun.
Tukityöllistämisenkin kohteena ovat nyt enemmän yritykset kuin julkinen sektori. Tavoitteena on, että noin 40 prosenttia työvoimapoliittisten toimien piirissä olevista sijoittuisi avoimille työmarkkinoille. Nyt osuus on 25 prosenttia.
Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoima säilyy. Määrärahat supistuvat, koska työttömyys laskee. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vuodessa vähentynyt 13 000:lla eli noin 20 prosenttia.
Työvoimapula mahdollistaa muutokset
Hallitus yhdistää työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhdeksi superministeriöksi. Fuusio muuttaa linjaa siten, että työvoiman kysyntä ja tarjonta nousee polttopisteeksi, ei niinkään työttömyyslukujen vähentäminen.
Cronbergin ykköshaasteena onkin saada työttömät ja työpaikat kohtaamaan toisensa. "Siihen on nyt työvoimapulan olosuhteissa ainutlaatuinen tilaisuus."
Tässä vaiheessa yritysten kanssa toteutettavan koulutuksen osuutta lisätään kuudesta prosentista kymmeneen. Ongelmia on ollut pienyrityksissä. Ne vierastavat byrokratiaa, eikä niillä ei ole resursseja suunnitella koulutusta.
Tulossa on myös suoraa tukea. Alueelliset kokeilut, jossa yksinyrittäjät saavat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, laajenevat. Kuluista maksetaan ensimmäisenä vuonna 30 prosenttia. Yksinyrittäjiä on Suomessa noin 140 000.
Tasapainoa työmarkkinoille
Talouden toimivuutta aiotaan kehittää ns. joustoturvalla. EU:ssakin omaksutun mallin mukaan työmarkkinoiden tulee joustaa, mutta samalla taata työntekijän turvallisuus. Näiden välinen tasapaino on tärkeä. Ajatus on peräisin Tanskasta.
Cronberg korostaa, että kyse ei kuitenkaan ole lainatuista malleista vaan täysin Suomen oloihin soveltuvasta ratkaisusta. Se perustuu yhä vahvasti kolmikantayhteistyöhön. Hallituksesta ei Cronbergin mukaan ole tulossa esityksiä lakko-oikeuden rajoittamisesta tai irtisanomis- tai työttömyysturvan heikentämisestä.
Tanskassa irtisanominen on helppoa, mutta työttömyysturvan taso korkea. Työmarkkinaosapuolten välinen luottamus on niin hyvä, että järjestelmä toimii. Cronberg katsoo yhteistyökyvyn olevan myös Suomen vahvuus. Periaatteena on "luottamus tuo tuottavuutta".
Nuorille naisille vakinaiset työt
Cronbergin listalla keskeisellä sijalla on työelämän laatu. "Työvoimasta käydään niin kovaa kilpailua, että laatua on pakko kehittää."
Suomessa on enemmän pätkätyöläisiä kuin muissa Euroopan maissa. Poikkeuksellista on myös se, että he ovat hyvin koulutettuja nuoria naisia.
Hallitus antaa syksyllä lakiesityksen, joka edellyttää työnantajia perustelemaan pätkätöiden käyttöä. Myös vuokratyön käyttöä selvittävän työryhmän on määrä saada aikaan selvitys lokakuussa.
Cronbergin mielestä vuokratyö sinänsä ei silti ole ongelma, koska se on monille väylä päästä työhön. Sitä käytetään kuitenkin myös työehtojen heikentämiseen.
Vaikeasti työllistyville omat markkinat
Cronbergin kolmas täsmäkohde on ns. välityömarkkinoiden kehittäminen. TE-keskusten ja työvoimatoimistojen on määrä organisoida tukityöllistämisen, järjestöjen, työpajojen ja sosiaalisten yritysten kaltaisilla keinoilla työpaikkoja niille, jotka eivät työllisty välittömästi avoimille työmarkkinoille.
Vaikeasti työllistettäviä on yhä yli 140 000.
Yksi ryhmä jonka työllistymistä Cronberg haluaisi vauhdittaa on mielenterveyssyistä eläkkeellä olevat. Heitä on arvioitu olevan yli 80 000.